Onko muita perheitä joissa sisarukset eivät pidä toisistaan?
Meillä toinen lapsi ei ole ikinä hyväksynyt/ tykännyt pikkusisaruksestaan. Tämä pienempi ymmärtää jo sen ja on hyvin pahoillaan asiasta.
Isoveli on muuten mainio tapaus, mutta ei vain tykkää tuosta pienemmästä.
Tiedän että on ollut alusta alkaen kateutta, mutta eikö se koskaan lopu? Yritän huomioida molempia tasapuolisesti ja molemmissa on hyvät puolensa.
Tai onko teillä itsellä kokemuksia, että ette vain ole yksinkertaisesti pitäneet jostakin sisaruksestanne koskaan? Mikä hänessä on tökkinyt?
Mitä tälle voi vanhempana tehdä? Ei mitään?
Kyllä he pakon edessä joskus leikkivät yhdessä, mutta todellakin vain silloin kuin ei ole muita ja silloinkin isoveli mieluummin vetäytyy omiin oloihinsa. Ei ole ikinä tykännyt tästä pienemmästä.
Kommentit (11)
mutta vast teini-iässä, ikäeroa 3 v
kyllä ne toisistaan tykkää, vaikkei siltä tunnu
vai onko tilanne se, että äiti on palstalla ja isompi joutuu hoitamaan pienempää, kun kotiäiti palstailee ja halveksii työssäkäyviä äitejä?
Poikia ovat kaikki ja vanhin ei siedä keskimmäistä ollenkaan. Tosi pahalta tuntuu kun koko ajan mollaa, on kateellinen ja nimittelee mm. rumaksi ja tyhmäksi (tähän tietysti puutumme). Nuorimman kanssa molemmat isommat tulevat hyvin toimeen.
ei siis enää ihan pieniä. Kotihoidossa eivät olleet yhtä aikaa kun molemmat olleet aika lyhyen ajan kotona.
Isompaa on melkein huomioitu enemmän kaikessa, mutta silti hän kai tuntee tunteentasolla jäävänsä jostain paitsi, kun ei tykkää pienemmästä. Ei sano, mutta sen näkee kaikesta ja kiusaa aina kun mahdollista. Muiden kanssa osaa olla tosi fiksu, joten tuo pienempi vaan nyppii häntä ja on aina nyppinyt.
Eipä heistä varmaan tule koskaan läheisiä, mutta mun on ainoana lapsena vaikea ymmärtää miten voi inhota omaa sisarustaan niin paljon? Pienemmässä ei ole mitään "vikaa".
ap
oliko vanhempi lapsi aikaisemmin sinussa tai isässään aina kiinni? Tykkäsi olla paljon sylissä ja muutenkin haki jommaltakummalta paljon huomiota? Ja tämä tilanne muuttui nuoremman lapsen syntyessä, pakostakin?
Jos näin, voi olla että isompi kokee nuoremman "varastaneen" sinut tai isänsä häneltä. Kiusaa sitten jatkuvasti "syypäätä" eli nuorempaa lasta.
Hyvällä ystävälläni oli ja on edelleen näin, isompi oli vajaa 2v kun nuorempi syntyi. Isompi oli aina ollut äitin poika ja ymmärrettävästi koki nuoremman ryostäneen äitin häneltä. Nuoremmalla lapsella oli sairaus minkä vuoksi äitin päivät meni nuorempaa hoitaessa ja selvästi väheni aika minkä pystyi isomman lapsen kanssa viettämään. Tämän sitten huomasi, nuorempi sai niin paljon osumaa että... Edelleenkin tappelevat jatkuvasti, vaikka ovat ekalla ja eskarissa. Tuskinpa tuohon muutosta tulee lähiaikoina.
Isompi joutuu vahtijan rooliin ja menettää yksinolon oikeudet. Hän on nuoremman viihdyttäjä. Kyllä siinä alkaa inhota
mutta sanoisin että kaikki eivät pidä kaikista. Kai se voi niin sisarustenkin välillä olla?
On tosi ikävää, kun sisko mielellään leikkisi vaikka koko ajan veljen kanssa. Veli ei antaisi siskon leikkiä oikein millään leluillaan ja huutaa kovaa vastaan, kun sisko tulee silittämään tai halaamaan.
Joskus meilläkin leikkivät yhdessä, mutta yleensä poika olisi paljon mieluummin omissa oloissaan, kun leikkisi siskon kanssa. Toivottavasti tämä tilanne joskus paranee. Ovat melkein 4v ja melkein 2v.
Mies ja siskonsa eivät ole koskaan tulleet toimeen. Ei lapsena, ei nuorena, ei aikuisena. Nyt välit ovat sivistyneen viileät mutta eivät ole missään tekemisissä jos ei ole pakko. Vanhempansa ovat todella ihania joten en voi uskoa etteivätkö olisi yrittäneet parhaansa kun lapset olivat pieniä. Ovat harmitelleet minulle joskus asiaa.
Samoin äitini ei tule laisinkaan toimeen siskonsa kanssa. Sama juttu kuin yllä. Eivät tulleet toimeen lapsena (inhosivat toisiaan), ei nuorena eikä aikuisena. Mieletöntä kissanhännänvetoa yhä jos ovat yhteydessä. Asia on vaikea mummilleni joskaan hän ei sitä useinkaan suostu "näkemään" (tai ainakaan hyväksymään näkemäänsä).
Ei liene ihme että meillä on vain tämä yksi lapsi.
Isompi joutuu vahtijan rooliin ja menettää yksinolon oikeudet. Hän on nuoremman viihdyttäjä. Kyllä siinä alkaa inhota
Vanhin 5v ei pidä 3v, mutta 8kk ei (vielä) häntä häiritse. Nykyään, jos eskari haluaa olla yksinään ja vaikka keksisin 3vlle muuta tekemistä hän tulee surulliseksi ja sanoo, että miksi x ei rakasta häntä? Onko lapsesi pk:ssa vai kotihoidossa? Meillä tilanne oli parempi, kun lapset olivat pk:ssa eri osastoilla, mutta tämä vuosi pitäsi vielä pärjätä.
Paljon on auttanut se, että mies on antanut pojalle enempi huomiota ja että minä olen ollut mukana leikeissä, tavallaan opettanut leikkimään yhdessä ja sitten on voinut myöhemmin sanoa, että leikkikääpäs sitä leikkiä. Toivottavasti tämä menisi edes joskus ohi, mutta en jaksa toivoa liikoja.