Yhden open kanta kevätlahjoihin: Ensinnäkin opettajaa
ei ole mitään velvollisuutta muistaa, jos ei siltä erityisesti tunnu. Jos ope on hoitanut hommansa ns. normaalilla tavalla, ei ole suurempaa syytä viedä lahjaa kuin vaikkapa lähikaupan myyjälle tai postinkantajalle.
Jos ope kuitenkin on mielestänne tehnyt erityisen hyvää työtä lapsenne hyväksi ja haluatte häntä jotenkin muistaa, niin kiittäkää opettajaa. Eli menkää hänen luokseen ja sanokaa, että arvostatte hänen tekemäänsä työtä ja haluatte kiittää kaiksesta opettajan lapsenne eteen tekemästä työstä.
Pakonomaisesti, velvollisuudesta ostetut kukat tavarasta puhumattakaan ei ole mitään verrattuna siihen, että joku aidosti osoittaa arvostuksensa hyvin tehtyä työtä kohtaan.
Esim. asiakaspalvelijaa usein kiitetään, jos hän palvelee erityisen hyvin - usein tuntuu, ettei opettajaa muisteta kiittää. Tietysti voi ajatella, että tuo kukkanen on sitä, mutta niin kuin sanoin, niin ainakin itse arvostaisin sitä suoraa, sanallista kiitosta.
Kommentit (3)
Ja mikäli olette pitkin vuotta haukkuneet opettajaa päin näköä ja/tai lapsenne kuullen sekä harrastaneet jatkuvaa puhelinterroria, niin on ehkä hölmöä ostaa lahjaa. Sama juttu, jos se lapsenne on haukkunut ja pahoinpidellyt opettajaa tai haistattanut vittua joka pvä.
Sitäpaitsi tämä joidenkin vanhempien ylläpitämä lahjarumba on rasittavaa ja noloa vastaanottajasta.
Ihan kuin antaja saisi jonkin sädekehän: katsos mitä minä sinulle tuon tyyliin.
Kiittäkää sanoin tai itsetehdyin kortein, ei krääsää.
lto
kanssa tehdä itse vain kortin, jossa lapsi omin sanoin (ja ihan sydämestään) kertoo, miksi ekaluokka oli tosi kiva ja mitä kaikkea oli vuoden aikana mukava oppia ja kokea.
Mitään tavaraa en keksi enkä oikeastaan koe tärkeäksikaan antaa.