Lue keskustelun säännöt.
Kun ei vaan tärppää...
07.06.2010 |
Taas on aivan äärettömän p*ska olla, ja on vaan pakko saada johonkin purkautua.
Ollaan miehen kanssa 27 vuotiaita, oltu yhdessä n 10v, kihloissa 8v. Jo 6v ollaan yritetty lasta, ensin vähemmän vakavasti, jätettiin vaan ehkäsy pois muttei sen kummemmin yritetty. Parin vuoden päästä otin ovulaatiotikut käyttöön ja yritettiin kunnolla. Mitään ei silti tapahtunut, näin ollaan nyt menty 4v.
Olen ollut valmis äidiksi jo herrajumala vaikka miten kauan, mutta jostain syystä sitä ei meille suoda :(
Seksiäkin olen nyt alkanut välttelemään, koska en vaan yksinkertaisesti halua taas toivoa turhaan ja sitten pettyä kun menee taas puihin... Ollaan myöskin pidetty välillä taukoa yrittämisestä, sitä kuitenkin joku tulee ehdottamaan...
Ympärillä kaikki saavat lapsia, sellaisetkin jotka mielummin voisi jättää ilman. Taas viikonloppuna tuli äärettömän paha mieli kun eräs pariskunta ilmoitti meille että saavat lapsen, samalla tämä nainen kuitenkin baarissa ollessamme joi ja poltti. Heillä on myös toinen lapsi joka on joka vkl hoidossa että pääsevät juomaan.
Miksi tuollaisille se on niin helppoa?
Kyllä myönnän, olen katkera. Ja tästä on tullut jo pakkomielle, en osaa ajatella mitään muuta, ja saatan juosta itkemään jos näen vauvoja.
Pelkään kuollakseni ettei voida niitä saada. En tiedä onko elämälläni enää tarkoitusta sen jälkeen. Tutkimuksiin en vielä mene, en vaan kestäisi kuulla ettei voida saada... Meillä ei todellakaan ole varaa mihinkään hoitoihin ym. joten siinä vaiheessa oltaisiin ilman...
Onko kokemusta että näinkin pitkän ajan jälkeen vielä voi tulla raskaaksi vai olisiko sen pitänyt tapahtua jo...?
Kommentit (20)
voitte hankkia lapsen sillä keinolla joka on teille sopiva.
Miehen siemenneste pitää tutkia, sulle munajohtimien aukiolotutkimus jne. Voihan olla että miehelläsi ei ole simppoja jolloin ette voi saada vauvaa normaalein keinoin. Tai sulla on munajohtimet tukossa tai et ovuloi. Me yritettiin 4v ja nyt tehtiin ivf-hoito ja raskaana ollaan rv8:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toista lasta ennekuin tärppäsi eikä silloin tiedetty mistään hoidoista.
Mutta jos olisin sinä, niin menisin pikapikaa lääkärin juttusille. Muutamilla tableteilla voi päästä ja aika pitkälle. Vika ei välttämättä ole suuri, mutta voi olla ettette ihan luomusti raskaudu.
Syyn selvittämällä ja oikealla hoidolla raskaudut varmaan nopeammin. Rohkeasti vaan! Aika harvassa on kai ne, joihin mikään hoito ei auta.
Voi olla, että tarvitsette isompaa tai pienempää apua.
Jos olette jo noin monta vuotta yrittäneet, niin on aika selvää, että teillä on raskautumisvaikeuksia. Rohkeasti tutkimuksiin, siellä selviää ainakin mahdolliset ongelmat, joiden jälkeen voitte miettiä haluatteko hoitoihin vai miten edetä
T. juuri hoidot aloittanut
Tutkimukset eivät ole kalliita (poliklinikkamaksu, pk-seudulla 27e/kerta), eikä hoidotkaan varmaan ihan tolkuttoman hintaisia.
Toivottavasti lähi-tk/sairaala tekee selvityksiä
Kiitos vastanneille.
Tehdäänkö tutkimukset tosiaan ihan tk:ssa? Jotenkin olin varma että yksityiselle on mentävä ja siihen ei ole varaa... pk seudulla asun.
Kyllä tiedän että tutkimuksiin kannattaisi mennä mutta kun en vaan kestä kuulla huonoja uutisia... Kuullostaa ihan tyhmältä, ja tiedän että tieto sitten toisaalta helpottaisi oli se mikä vaan, mutta en vaan saa aikaseksi. Tiedän että meen ihan lukkoon, kun en suoraan sanottuna edes miehen kanssa pysty tästä juttelemaan. Molemmat tiedetään että jossain on vikaa, mutta ei me sitä ääneen oikeen sanota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman terveyskeskuslääkärin kautta homma alulle. Peukutukset täältä =)!
hyvinkin nopeasti ja sitten teille tarjotaan asiaan hoitokeinoja, joiden avulla voit olla raskaana hyvinkin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse yritettiin raskautumista monta monta vuotta kunnes lähdettiin tutkimuksiin ja lopulta keinohedelmöityksen kautta raskauduin =). Ja toinen tuli hyvinkin pian aivan luomuna =).
Tutkimuksissa ei meistä kummastakaan löytynyt syytä siihen miksei oma yrityksemme tuottanut tulosta.
Lähtekää siis viemään asiaa eteenpäin pian, rohkein mielin. Nuo tutkimusjututkin vie oman aikansa.
Meillä alkoi lapsentekoprojekti 2003 ja valmista tuli 2006.
Siinä sai ravata jos jonkinmoisissa runkkauksissa ja ronkkimisissa.
Loppujen lopuksi kuitenkin hoitona oli vain 5 pilleriä. Tuloksena poika.
Ehkäisyä en ole käyttänyt 7 vuoteen (ja sitä ennenkin todella leväperäisesti).
Eli varmasti en raskaudu luomuna.
2 clomikuuria -> 2 lasta!
Kanattaa mennä tutkimuksiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti haluat lapsen, niin olis kannattanut mennä tutkimuksiin jo vuoden tosiyrityksen jälkeen. Mutta vielä ehtii! :) Itse kävin yksityisellä, joka totesi pcos:n. Sain tabut ja raskaaksi tulin kolmannesta kierrosta. :) Onnea sinullekin!
yrittivät lasta kymmenen vuotta (siis joskus 80-luvulla), eivät käyneet hoidoissa, saivat kuitenkin loppujen lopuksi kaksi tervettä lasta parin vuoden ikäerolla. Tehän olette vielä nuoria, ja adoptio/sijaisvanhemmuus -vaihtoehdotkin ovat aina olemassa. Jos seksi rupeaa ällöttämään, siirtykää muumimukiin välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monilla pareilla voi raskaaksi tulo vaatia vain hyvin pientä "vauhdittamista", jonka kustannukset eivät päätä huimaa. Jos varaudutte 500 eurolla, pääsette jo alkuun.
Kun lapsen "välttämättömistä" kuluista puhutaan, tuo summa menee hetkessä, vaikka kirppikseltä ja käytettynä hommaisikin, pinnasänkyihin, turvakaukaloihin, rattaisiin/vaunuihin ja vaatteisiin.
Harvoin tulos on se, ettei "koskaan" voi saada lasta. Mutta lapsensaannin perusedellytys on mm. se, että nainen ovuloi, hänellä on piuhat auki ja että miehellä on riittävästi hyvälaatuisia, liikkuvia siittiöitä.
Toki on pareja, jotka ovat vuosien yrityksen ja hoitojenkin jälkeen saaneet "luomulapsen".
iloitse toisten lapsista ja nauti siitä, että teillä on rauhallista, siistiä ja voitte lähteä kahdestaan jonnekin. Kuten itsekin tiedät olette vielä nuoria ja ehditte useampiakin lapsia saamaan.
Mutta ei siitäkään mitään haittaa ole, että pikkuhiljaa tutkitutatte itsenne, sitä ennen miettikää sekin vaihtoehto jos ette pystykään hankkimaan biologisia lapsia yhdessä mihin suuntaan suhteenne kääntyy? On paljon myös onnellisia lapsettomia pariskuntia. Lapsi ei välttämättä ole mikään onnen tae.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan olla, että sieltä tuleekin sellaisia.
Minusta teidän kannattaisi ottaa tämä parisuhdetestinä. Nimittäin lapsen saannin yhteydessä on NIIN tärkeää pystyä ja osata puhua, puhua ja puhua, loputtomasti. Tärkeintä ei ole sanojen määrä tietenkään, vaan laatu. Lapsen hankkimiseen kun ryhdytään, jätetään se "lapsen" rooli ja astutaan aikuisen kenkiin. Lapsi ja tyttö pelkää vaikeita aiheita, aikuinen ja äiti tarttuu niihin.
Ota vaikka avuksi pullo punkkua (jos sitä juotte) ja joku esite, jos haluat "kättä pidempää" keskutelun aloitukselle. Kannattaa itse tutustua myös noihin. Mä kyllä ymmärrän, ettei tämä ole kaikkein helpoimpia keskustelunaiheita nostaa, mutta kun alatte olla jo kolmekymppinen pari, niin yhteisen tulevaisuuden takia kannattaisi nyt alkaa harjoitella vähän näitä raskaampiakin aiheita. Niitä tulee elämässä riittämään. Tsemppiä!
Kyllä tiedän että tutkimuksiin kannattaisi mennä mutta kun en vaan kestä kuulla huonoja uutisia... Kuullostaa ihan tyhmältä, ja tiedän että tieto sitten toisaalta helpottaisi oli se mikä vaan, mutta en vaan saa aikaseksi. Tiedän että meen ihan lukkoon, kun en suoraan sanottuna edes miehen kanssa pysty tästä juttelemaan. Molemmat tiedetään että jossain on vikaa, mutta ei me sitä ääneen oikeen sanota...
Mitä luultavasti teillä on jotain sellaista häikkää että normaalikeinoin et tule raskaaksi. Onko sinulla sitten hormonihäiriö, putkissa vikaa, miehen simpat eivät ole kunnossa sitä en tiedä mutta varmasti kannattaa asia tutkia.
Mitä vanhemmaksi tulet sen heikommat mahdollisuudet on tulla raskaaksi edes hedelmöityshoitojen avulla!
700 euroa ja tammikuussa alkoi hoidot. Rahat riitti kunnallisella puolella hyvin, ja maksukaton täyttymisen jälkeen maksan nyt loppuvuoden kelakorvattavista lääkkeistä vain 1,50e kpl. Eli kunnallisen puolen hoitoihin on lähes kenellä vain varaa niin halutessaan. Ja polimaksut tulee vähitellen jälkikäteen eivätkä ole kamalan suuria.Eli älkää nyt rahallista menetystä miettikö ainakaan.
Tsemppiä jatkoon!
Me saimme kolme lasta icsi-pas hoidoilla ja neljäs tulikin sitten ihan luomusti :)
Isommat hoidot ainakin on Naistenklinikalla, jos olet pääkaupunkiseudulla asuva (tai ympäristökunnissa). Tosiaan maksaa vaan sen plk-maksun mutta lääkkeet sitten maksavat ja jos ivf-hoitoon päädytte (niin kuin me) niin sitten lääkkeet onkin jo iso raha.
Olin itse 26-vuotias, kun aloitettiin yritys ja tuhlasin myös yli 4 vuotta ennen kuin uskaltauduin lääkärille (yksityiselle sitten). Kävin parilla pienellä lääkäriasemalla ja ne vaan sitten ottivat maksun ja vakuuttelivat, että yrittäkää vaan... Joten jos joskus menette yksityiselle, niin suosittelen sitten Väestöliittoa tai jotain muuta isoa asemaa.
Tutkimukset kestivät pari kuukautta, sitten kaksi ivf:ää ja 6 pasia ja vuoden kuluttua olin raskaana tutkimusten aloittamisesta. Tosin rahaakin paloi mutta olimme noina vuosina laittaneet rahaa säästöön ja loput maksoimme Visalla ja maksoimme pikku hiljaa pois.
Aloita asia juttelemalla miehesi kanssa. Etsikää netistä tietoa ja keskustelkaa vaihtoehdoista (vian selvittäminen, hoitoihin meno, adoptio). Kannattaa olla kaikki keskusteltuina ja tutkimuksiin kannattaa mennä vasta sitten kun olette varmoja, että meidän suhde kestää tämän ja olette yksimielisiä kaikista vaihtoehdoista. Esim. me lähdimme liikkeelle siitä, että katsomme asiaa aikamme, adoptioon emme ryhdy emmekä ota sijaislapsia. Sitten tuon vuoden aikana molemmat miettivät, että ehkä sittenkin joskus sijaislapsia...
Nyt kannattaa toimia, koska naisen hedelmällisyys laskee kunnolla, kun täyttää 30 vuotta ja sitten vielä kunnolla lisää, kun täyttää 35. Itse olen nyt 36 ja haaveilen vielä kolmannesta lapsesta. Taloutemme on nyt vähän kireä, mutta olemme päättäneet, että katsomme tiemme loppuun eli kolmatta lähdetään yrittämään ensi vuonna. Takaraja on se 40. Sen jälkeen hautaamme sen lapsihaaveen.
Nämä kaikki kannattaa keskustella alustavasti selväksi.
mekin ollaan yritetty monta vuotta tuloksetta:(mutta kyllä ehdottomasti teidän kannattaa tutkimuksissa käydä, voi olla joku pieni juttu minkä esim lääkityksellä voi hoitaa..jaksamisia!