yksin- ja yhteishuoltajuudesta..

yhteishuoltajuudessa tarvitsee molempien päättää asiasta, eli toisen pitäis olla samoilla linjoilla.



Näin siis lyhykäisesti.

että jos on yhteishuoltajuus toisissa paikoissa vaaditaan molempien vanhempien allekirjoitus lapsen papereihin.

Meillä oli juuri koulussa joku kaavake, johon piti myös saada isän allekirjoitus, lapsi siis asuu minun luona ja isä monen sadan kilsan päässä.

Yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä lapsensa nimestä, passista, asuinpaikasta, uskontokunnasta, koulutuksesta ja

terveydenhuollosta sekä lapsen omaisuuden käytöstä



Täältä voit lukea lisää:

http://www.yvpl.fi/index.php?page=ero&sivu=yhteishuolto

eron jälkeen toiseen kaupunkiin, tarvittiin etähuoltajalta lupa. Saman kaupungin sisällä muuttamiseen ei tarvita.

Lapsen huolto tarkoittaa huolenpitoa ja vastuun kantamista lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista sekä päätöksenteko-oikeutta lasta koskevissa asioissa. Lapsen huoltoa koskevia asioita säädetään Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) ja sen 1 §:ssä on määritelty lapsen huollon tarkoitus. Huoltajan tehtävänä on turvata tässä pykälässä mainittujen tavoitteiden toteutuminen.



Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, he molemmat ovat lapsen huoltajia. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa tai eroavat, voidaan päättää joko toisen vanhemman yksinhuoltajuudesta tai yhteishuoltajuudesta. Huoltajuudesta voidaan sopia yhdessä kirjallisesti ja päätös vahvistutetaan sen kunnan sosiaalilautakunnalla, jossa lapsella on asuinpaikka tai päätös voidaan hakea oikeusistuimelta. Yhteishuoltajuus on nykyään yleisin huollon muoto. Lain 10 §:n mukaan lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava lapsen edun mukaisesti, eli on etsittävä kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita parhaiten vastaava ratkaisu.



Lapsella on periaatteessa oikeus saada huoltoa kummaltakin vanhemmaltaan (1 §). Lain 5 §:ssä on huoltajien yhteistoimintaa koskeva säädös. Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta laajaa yhteisymmärrystä ja yksimielisyyttä lasta koskevissa päätöksissä. Huoltajat vastaavat tällöin lapsesta yhdessä ja tekevät päätökset yhdessä. Huollosta erotetulla vanhemmalla on vähän oikeuksia suhteessa lapseen eikä välttämättä esim. oikeutta saada tietoa lapsesta vaikkapa päiväkoti- tai kouluasioissa.



Huollolla ei ole suoranaista kytkentää asumiseen eikä tapaamisoikeuteen, vaan nämä kysymykset ratkaistaan erikseen. Lapsen asumisesta voidaan määrätä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, käytännössä vastuun lapsesta kantaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin on, ellei kyse ole erityisen merkittävästä asiasta, jolloin siitä on yleensä päätettävä yhdessä. Tällaisia asioita ovat lapsen asuinpaikka, koulutuspaikka, terveydenhuollolliset toimenpiteet, sukuniemi, kieli, uskontokunta ja passin hankinta.



Yhteishuoltajuudessakaan vanhemman ei tarvitse luovuttaa lasta toiselle vanhemmalle jos tilanteessa ilmenee lapsen kannalta joitain erityisiä uhkia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin jos lasta noutava vanhempi on vahvasti päihtynyt tai käyttäytyy uhkaavasti, tai jos lapsi on sairas. Jos yhteishuoltajuus käy riitaiseksi, huollon voi purkaa.



http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/sanasto/yhteishuoltajuus…

muuttamasta johonkin suhteellisen lähelle.

kiitoksia.Olen kyllä googlettanu,mutta asia helpompi sisäistää näin

mutta toki siitä kannattaa keskustella, sillä se vaikuttaa esim. lapsen koulu- ja harrastusreitteihin.