Tulipas ihan paha mieli.
Kommentit (9)
Aika vaikea antaa neuvoja, jolla asiaa voisi ruveta selvittämään. Ehkä voisi kerätä lapset sisälle leikkimään, ja tarkkailla samalla tilannetta. Kiusaamiseen on heti puututtava lujasti, mutta ystävällisesti. Pieniähän nuo lapset ovat, mutta kiusaamista ei saa siltikään hyväksyä.
Jos lasten kautta ei saa viestiä perille, voisi puhua vanhempien kanssa.
Tämäkään ei aina auta, kun monet vaan loukkaantuvat lastensa "arvostelusta".
Tiedänpä tilanteen, jossa kiusaajan äiti antoi lahjan kaikille muille kaveriporukan jäsenelle, paitsi tälle kiusatulle (joka oli myös läsnä)! Eipä ihme, ettei kiusaaminenkaan loppunut. Tuollaisissa tilanteissa kannattaa jo rajoittaa tapaamisia.
Että ihmiset ei opeta lapsilleen tapoja! Ihan pelkkää kiusaamistahan tuo on, aika tyypillistä tytöille että jätetään yksi ulkopuolelle. Siinä ei sitten arempi lannistuu ja jää pahimmillaan yksin niinkuin tuo tyttö. Omilleni ole opettanut leikkimään juuri niiden kanssa joilla ei niin näytä kavereita olevan. Syrjimisen syyksi riittää vaikka väärän väriset sukat.
mutta tuntuu nykyään korostuneen kovasti tuo, millaisia vaatteita "täytyy" pitää, ettei erotu laumasta.
Tosi ikävää ja surullista tällaiset tapaukset, pahimmillaan eskaloituvat kovaksikin koulukiusaamiseksi vuosien vieriessä. Kumpa näiden syrjivienkin tyttöjen vanhemmat huomaisivat lastensa käyttäytymisen.
Meillä oli vähän vastaava tilanne eka-tokalla. Lapsi oli tosi reipas ja fiksu, mutta kavereita ei vaan ollut ja valitti että muut ei ota mukaan. Muutettiin sitten kokonaan toiselle paikkakunnalle ja täällä kavereita on ollut ihan eri lailla. Luulen, että juuri tytöille on tyypillistä tuo simputtaminen, pojat sitten enemmänkin leikkii ryhmässä.
Voisi piristää äitiä, vaikuttaa aika masentuneelta tilanteesta. Yksikin tuollainen tapaus on liikaa!
Omalla samanikäisellä on kavereita ihan naapurustossakin, mutta on tuo varmasti raastavaa äidillekin katsella kuinka lapsi kärsii. Ehkä muiden lasten vanhemmille kannattaisi puhua, vaikka aina on näitä jotka ajattelee, että ketään ei voi pakottaa toisen kaveriksi. Tuon ikäisiä lapsia voi kyllä vielä ohjailla.
Itsellä vasta 2v ikäinen tyttö mutta silti teksti iski kovaa.
Omalla samanikäisellä on kavereita ihan naapurustossakin, mutta on tuo varmasti raastavaa äidillekin katsella kuinka lapsi kärsii. Ehkä muiden lasten vanhemmille kannattaisi puhua, vaikka aina on näitä jotka ajattelee, että ketään ei voi pakottaa toisen kaveriksi. Tuon ikäisiä lapsia voi kyllä vielä ohjailla.
tuollaisissa tapauksissa ola yhteydessä muiden lasten vanhempiin ja selvittää miksi joitakin syrjitään. Asiassa pitää kuitenkin muistaa olla hienovarainen ja varovainen. Jo pienilläkin lapsilla voi olla sitä, ettei yksinkertaisesti kaikkien kanssa synkkaa eli ei saisi "pakottaa" olemaan jonkun kaveri. Se voi kostautua niin, että kiusaaminen lisääntyy, kun aikuisten silmä välttää. Toki pitää rohkaista ottamaan kaikki leikkeihin ja opettaa, ettei saa kiusata.
En sitä oikein ymmärtänyt ennenkö omalle kohdalle tuli ensimmäisen kerran.