Miten suhtautuisit, jos tyttäresi toimisi näin?

Ja syy moiseen toimintaan?



Ne vaikuttavat.

10-vuotiaita.



JA joo, toki on selvää kiusaamista, kysymys kuuluikin miten hoitaisit asian oman lapsesi kanssa, jos kuulisit hänen näin toimineen. Koska sinänsähän tuossa ei kenellekään mitään pahaa tehty, oltiin vaan sitäkin julmempia.



Ja tuo kaverin tyttö on ihan tavallinen kiva tyttö, enemmän arka kuin päällekäyvä.

siitä mikä on hyvää ja hyväksyttävää käytöstä ja mikä ehdottomasti ei ole. Ja pistäisin oman lapseni pyytämään anteeksi synttärisankarilta, menisin varmaan itse mukaan varmistamaan että näin myös tapahtuu. Pahoittelisin tapahtumaa myös tytön vanhemmille ja sanoisin että oman lapseni kohdalta noin huono käytös ei tule enää toistumaan. Ja varmistaisin että näin myös olisi.

Miksi tyttösi teki näin? Mitä hän sanoi kun kysyit asiasta?





Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. Itse olin aikamoinen pirulainen tuon ikäisenä ja voin helposti kuvitella että olisin itse tehnyt juuri samalla tavalla, mutta minua olisi olluta hankala rangaista asiasta koska tajusin itsekin että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma.



Mutta joku syy siihen on oltava, miksi tyttsi noin teki. Luulen että keskustelu olisi paras keino edetä ja yrittää ymmärtää tyttösi teon syyt.

Miksi tyttösi teki näin? Mitä hän sanoi kun kysyit asiasta? Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. Itse olin aikamoinen pirulainen tuon ikäisenä ja voin helposti kuvitella että olisin itse tehnyt juuri samalla tavalla, mutta minua olisi olluta hankala rangaista asiasta koska tajusin itsekin että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma. Mutta joku syy siihen on oltava, miksi tyttsi noin teki. Luulen että keskustelu olisi paras keino edetä ja yrittää ymmärtää tyttösi teon syyt.

kysymys ei ole nyt minun tytöstäni, joten en voi vastata.

Mutta kuten sinäkin, minä olen ollut pienempänä oikea helvetin kersa, enkä edes jäänyt jutuista kiinni. VÄlillä ihan oikeasti vielä aikuisenakin häpeän itseäni, ja mietin, MIKSI käyttäydyin niin huonosti. Nykyään olen kuitenkin ihan empaattinen ja mukava ihminen.

Mua vaan yleisesti ottaen kiinnostaa, mitä ihmiset ajattelee tällaisesta tapauksesta.

Itse ajattelen kuten tuo yllä oleva, että todella tiukan puhuttelun pitäisin lapselleni asiasta. IHan sama olisiko tapahtunut teknisestikin jokin vääryys, jokainen tietää sydämessään, että noin ei toimita.

Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. ... että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma.

Jos ei aikuinen ihminen käsitä että tuollainen kiusaaminen on todella julmaa ja ehdottomaati moraalisesti ja eettisesti VÄÄRIN ja kaiken lisäksi erittäin huonoa käytöstä ja vastoin kaikkia hyviä käytöstapoja, on kyllä aika huolestuttavaa.

siitä mikä on hyvää ja hyväksyttävää käytöstä ja mikä ehdottomasti ei ole. Ja pistäisin oman lapseni pyytämään anteeksi synttärisankarilta, menisin varmaan itse mukaan varmistamaan että näin myös tapahtuu. Pahoittelisin tapahtumaa myös tytön vanhemmille ja sanoisin että oman lapseni kohdalta noin huono käytös ei tule enää toistumaan. Ja varmistaisin että näin myös olisi.

Ihmettelen noita, joiden mielestä tuossa ei ollut mitään väärää! Totta helvetissä tuo oli väärin tehty, jos se kerran yhteisymmärryksessä tehtiin!

synttärisankari olisi ollut 50- vuotis juhlijaan juhliva, eikä vieraita olisi tullut kutsusta huolimatta yhtään.



Olisiko törkeää käytöstä olla tulematta juhliin ilmoittamatta ja ilman mitään syytä. Ja vielä jos kutsutut olisivat yhdessä tästä sopineet.

Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. ... että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma.

Jos ei aikuinen ihminen käsitä että tuollainen kiusaaminen on todella julmaa ja ehdottomaati moraalisesti ja eettisesti VÄÄRIN ja kaiken lisäksi erittäin huonoa käytöstä ja vastoin kaikkia hyviä käytöstapoja, on kyllä aika huolestuttavaa.

mutta et tajunnut pointtiani! Ei kenenkään syntymäpäiville ole pakko mennä, menemättömyys ei ole väärä teko. Ja leikkiä saa kenen kanssa haluaa missä haluaa, sekään ei ole väärä teko. Eli teknisesti tässä ei tehty mitään väärää. Ja se on hankala juttu.

Toki kaikki ymmärtävät että kun tilanteen ynnää yhteen, teko oli tahallinen ja kiusaamista. Mutta kun ei tehty mitään sinänsä väärää niin tilanteen selittäminen ja asiasta rankaisu on hankala tilanne, varsinkin jos lapsi itsekin tajuaa että mikään mitä hän ja ystävänsä tekivät, ei NÄENNÄISESTI ollut väärin.

Ymmärrätkö pointtini? En väitä millään lailla että tuo olisi ollut hyvää käytöstä tmv mutta koitin vain hahmottaa asiaa tämän tytön kannalta, koska itse syyllistyin lapsena juuri tuollaisiin samanlaisiin tekoihin joissa NÄENNÄISESTI mitään väärää ei tehty, mutta jotka toki olivat sitäkin julmempia. Ja näistä minua oli hankala rangaista, koska aina niitä ei edes huomattu, ja vaikka huomattiinkin, niin minähän en ollut tehnyt mitään väärää, ja osasin myös puolustaa itseäni. Mikäli tämä kyseinen tyttö on samanlaine pikkupirulainen niin tilanne ON hankala.

Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. ... että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma.

Jos ei aikuinen ihminen käsitä että tuollainen kiusaaminen on todella julmaa ja ehdottomaati moraalisesti ja eettisesti VÄÄRIN ja kaiken lisäksi erittäin huonoa käytöstä ja vastoin kaikkia hyviä käytöstapoja, on kyllä aika huolestuttavaa.

mutta et tajunnut pointtiani! Ei kenenkään syntymäpäiville ole pakko mennä, menemättömyys ei ole väärä teko. Ja leikkiä saa kenen kanssa haluaa missä haluaa, sekään ei ole väärä teko. Eli teknisesti tässä ei tehty mitään väärää. Ja se on hankala juttu.

Toki kaikki ymmärtävät että kun tilanteen ynnää yhteen, teko oli tahallinen ja kiusaamista. Mutta kun ei tehty mitään sinänsä väärää niin tilanteen selittäminen ja asiasta rankaisu on hankala tilanne, varsinkin jos lapsi itsekin tajuaa että mikään mitä hän ja ystävänsä tekivät, ei NÄENNÄISESTI ollut väärin.

Ymmärrätkö pointtini? En väitä millään lailla että tuo olisi ollut hyvää käytöstä tmv mutta koitin vain hahmottaa asiaa tämän tytön kannalta, koska itse syyllistyin lapsena juuri tuollaisiin samanlaisiin tekoihin joissa NÄENNÄISESTI mitään väärää ei tehty, mutta jotka toki olivat sitäkin julmempia. Ja näistä minua oli hankala rangaista, koska aina niitä ei edes huomattu, ja vaikka huomattiinkin, niin minähän en ollut tehnyt mitään väärää, ja osasin myös puolustaa itseäni. Mikäli tämä kyseinen tyttö on samanlaine pikkupirulainen niin tilanne ON hankala.

Ja todella ei tuossa nyt ole kyse mistään näennäisestä, kyllä siinä nämä tytöt ovat tehneet tieten tahtoen valinnan mennä leikkimään siihen ikkunan alle, ärsyttääkseen täätä tyttöä. Kyllä lapsille voi opettaa tahdikkuutta ja kohteliaita käytöstapoja.

Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. ... että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma.

Jos ei aikuinen ihminen käsitä että tuollainen kiusaaminen on todella julmaa ja ehdottomaati moraalisesti ja eettisesti VÄÄRIN ja kaiken lisäksi erittäin huonoa käytöstä ja vastoin kaikkia hyviä käytöstapoja, on kyllä aika huolestuttavaa.

mutta et tajunnut pointtiani! Ei kenenkään syntymäpäiville ole pakko mennä, menemättömyys ei ole väärä teko. Ja leikkiä saa kenen kanssa haluaa missä haluaa, sekään ei ole väärä teko. Eli teknisesti tässä ei tehty mitään väärää. Ja se on hankala juttu. Toki kaikki ymmärtävät että kun tilanteen ynnää yhteen, teko oli tahallinen ja kiusaamista. Mutta kun ei tehty mitään sinänsä väärää niin tilanteen selittäminen ja asiasta rankaisu on hankala tilanne, varsinkin jos lapsi itsekin tajuaa että mikään mitä hän ja ystävänsä tekivät, ei NÄENNÄISESTI ollut väärin. Ymmärrätkö pointtini? En väitä millään lailla että tuo olisi ollut hyvää käytöstä tmv mutta koitin vain hahmottaa asiaa tämän tytön kannalta, koska itse syyllistyin lapsena juuri tuollaisiin samanlaisiin tekoihin joissa NÄENNÄISESTI mitään väärää ei tehty, mutta jotka toki olivat sitäkin julmempia. Ja näistä minua oli hankala rangaista, koska aina niitä ei edes huomattu, ja vaikka huomattiinkin, niin minähän en ollut tehnyt mitään väärää, ja osasin myös puolustaa itseäni. Mikäli tämä kyseinen tyttö on samanlaine pikkupirulainen niin tilanne ON hankala.

hankalaa ko teon vuoksi rankaisemisessa. Tuohon näennäiseen ja tekniseen "ei-vääryyteen" en pajon huomiota kiinnittäisi vaan sanoisin kyllä tyttärelleni suorat sanat siitä MIKÄ tässä oli väärin. Ja tuon ikäinen totisesti tajuaa sen itsekin. Jos tässä nyt takerrutaan tuohon ettei kenenkään synttäreille ole pakko mennä ja leikkiä saa missä haluaa jne., se on silkkaa saivartelua ja epäolennaisuuksiin takertumista. Olennaista on kiusaaminen, SE on väärin.

Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. ... että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma.

Jos ei aikuinen ihminen käsitä että tuollainen kiusaaminen on todella julmaa ja ehdottomaati moraalisesti ja eettisesti VÄÄRIN ja kaiken lisäksi erittäin huonoa käytöstä ja vastoin kaikkia hyviä käytöstapoja, on kyllä aika huolestuttavaa.

mutta et tajunnut pointtiani! Ei kenenkään syntymäpäiville ole pakko mennä, menemättömyys ei ole väärä teko. Ja leikkiä saa kenen kanssa haluaa missä haluaa, sekään ei ole väärä teko. Eli teknisesti tässä ei tehty mitään väärää. Ja se on hankala juttu. Toki kaikki ymmärtävät että kun tilanteen ynnää yhteen, teko oli tahallinen ja kiusaamista. Mutta kun ei tehty mitään sinänsä väärää niin tilanteen selittäminen ja asiasta rankaisu on hankala tilanne, varsinkin jos lapsi itsekin tajuaa että mikään mitä hän ja ystävänsä tekivät, ei NÄENNÄISESTI ollut väärin. Ymmärrätkö pointtini? En väitä millään lailla että tuo olisi ollut hyvää käytöstä tmv mutta koitin vain hahmottaa asiaa tämän tytön kannalta, koska itse syyllistyin lapsena juuri tuollaisiin samanlaisiin tekoihin joissa NÄENNÄISESTI mitään väärää ei tehty, mutta jotka toki olivat sitäkin julmempia. Ja näistä minua oli hankala rangaista, koska aina niitä ei edes huomattu, ja vaikka huomattiinkin, niin minähän en ollut tehnyt mitään väärää, ja osasin myös puolustaa itseäni. Mikäli tämä kyseinen tyttö on samanlaine pikkupirulainen niin tilanne ON hankala.

eivät tehneet mitään pahaa??? Eristivät synttärisankarin julmasti. Pari kutsuttua tuli vielä pihalle leikkimään, eli ilkkumaan: "Täällä ollaan, mutta ei tulla sun luo".

Pitääkö vetää kakkosnelosella päihin, että se lasketaan kiusaamiseksi? Mitä niin pahaa yksi 10-vuotias tyttö on voinut tehdä koko luokalle, että kaikki sulkevat hänet piirinsä ulkopuolelle?

Jos tyttöni (9 v.) olisi toiminut noin olisin saanut hepulin, haukkunut laumasieluksi, jotain huveja pois. Olisin myös ottanut yhteyttä opettajaan.

Miksi tyttösi teki näin? Mitä hän sanoi kun kysyit asiasta? Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. Itse olin aikamoinen pirulainen tuon ikäisenä ja voin helposti kuvitella että olisin itse tehnyt juuri samalla tavalla, mutta minua olisi olluta hankala rangaista asiasta koska tajusin itsekin että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma. Mutta joku syy siihen on oltava, miksi tyttsi noin teki. Luulen että keskustelu olisi paras keino edetä ja yrittää ymmärtää tyttösi teon syyt.

Ja kävisin ehdottomasti tiukan keskustelun lapseni kanssa. Suurin huoleni ei olisi se, miten rankaisisin lastani moisesta käytöksestä, vaan se miten saisin hänet tajuamaan ettei niin voi toimia.

-synttärisankari: yrittäisin selvittää, tapahtuuko tällaista eristämistä muutenkin. Jos tuntisin kutsuttujen vanhempia, ottaisin heihin yhteyttä. Vanhemmat eivät aina tiedä lastensa touhuista. Voi olla, että nuo pihalla leikkineet ovat kertoneet kotona olleensa juhlissa. Ottasin myös yhteyttä opettajaan. Olisi ehkä syytä tarkistaa luokan ilmapiiriä.



-kutsuttu: pistäisin lapsen koville. Miksi toimi näin? Tajusiko tehneensä väärin? Kuka keksi homman jne. Edelleen ottaisin muihin vanhempiin yhteyttä. Silläkin riskillä, että saisin niuhon maineen. Joko porukalla tai oma lapsi pyytämään anteeksi synttärisankarilta. Ja vielä ehkä joku rangaistuskin. Riippuen hieman, missä osassa omani olisi ollut.



Aivan kamalaa kiusaamista tuollainen. Miten kukaan aikuinen voi sanoa, että tässä ei kiusaamisen kriteerit täyty! Oikein tyypillistä tyttöjen toimintaa kiusaamistilanteissa.

hankalaa ko teon vuoksi rankaisemisessa. Tuohon näennäiseen ja tekniseen "ei-vääryyteen" en pajon huomiota kiinnittäisi vaan sanoisin kyllä tyttärelleni suorat sanat siitä MIKÄ tässä oli väärin. Ja tuon ikäinen totisesti tajuaa sen itsekin. Jos tässä nyt takerrutaan tuohon ettei kenenkään synttäreille ole pakko mennä ja leikkiä saa missä haluaa jne., se on silkkaa saivartelua ja epäolennaisuuksiin takertumista. Olennaista on kiusaaminen, SE on väärin.

Kiusaamistahan se toki on, mutta asia on hankala juuri siksi kun eiväthän he oikeastaan tehneet mitään väärin. ... että en tehnyt sinänsä mitään väärää, vaikka teko olikin todella julma.

Jos ei aikuinen ihminen käsitä että tuollainen kiusaaminen on todella julmaa ja ehdottomaati moraalisesti ja eettisesti VÄÄRIN ja kaiken lisäksi erittäin huonoa käytöstä ja vastoin kaikkia hyviä käytöstapoja, on kyllä aika huolestuttavaa.

mutta et tajunnut pointtiani! Ei kenenkään syntymäpäiville ole pakko mennä, menemättömyys ei ole väärä teko. Ja leikkiä saa kenen kanssa haluaa missä haluaa, sekään ei ole väärä teko. Eli teknisesti tässä ei tehty mitään väärää. Ja se on hankala juttu. Toki kaikki ymmärtävät että kun tilanteen ynnää yhteen, teko oli tahallinen ja kiusaamista. Mutta kun ei tehty mitään sinänsä väärää niin tilanteen selittäminen ja asiasta rankaisu on hankala tilanne, varsinkin jos lapsi itsekin tajuaa että mikään mitä hän ja ystävänsä tekivät, ei NÄENNÄISESTI ollut väärin. Ymmärrätkö pointtini? En väitä millään lailla että tuo olisi ollut hyvää käytöstä tmv mutta koitin vain hahmottaa asiaa tämän tytön kannalta, koska itse syyllistyin lapsena juuri tuollaisiin samanlaisiin tekoihin joissa NÄENNÄISESTI mitään väärää ei tehty, mutta jotka toki olivat sitäkin julmempia. Ja näistä minua oli hankala rangaista, koska aina niitä ei edes huomattu, ja vaikka huomattiinkin, niin minähän en ollut tehnyt mitään väärää, ja osasin myös puolustaa itseäni. Mikäli tämä kyseinen tyttö on samanlaine pikkupirulainen niin tilanne ON hankala.

Tottakai se on saivartelus, epäollennaisuuksia ja kaikkea muuta mitä sanoit!

Et kuitenkaan ilmeisesti ole itse ollut tälläinen ilkiötyttö, koska et tajua mitä minä tässä haen... Onhan se meidän aikuisten silmissä ihan selkeä juttu, jota on turha selitellä, mutta ei sen lapsen mielestä! Tottakai tuon ikäinenkin jo tajuaa oikeasti että väärin oli, mutta kun hän ei ajattele sitä niin, vaan hän näkee sen niin että äiti ei voi rangaista koska hän ei näennäisesti tehnyt mitään väärin. Ja siksi tämä on hankala tilanne, kun on suora rankaiseminen ei auta asiaa juuri millään lailla, vaan on keskusteltava asiasta todella hyvä keskustelu ja siltikin saattaa olla että lapsi pysyy kannassaan.

En tiedä tietenkään näitä kyseisiä tyttöjä, mutta kun mietin omaa lapsuuttani ja jos olisin tehnyt näin ja saanut siitä esim kotiarestin tmv rangaistuksen ja selityksen että noin ei saa tehdä, niin olisin vain teeskennellyt tyhmää ja sanonut että niin miten ei saa tehdä? Myöhemmin pohtinut asiaa vielä niiden samaisten kavereiden kanssa ja tullut vielä enemmän siihen tulokseen ettemme tehneet oikeasti mitenkän värin. Siksi tilanne on hankala.

Ja ehkä kaikki lapset eivät ole niin hankalia kuin minä pienenä, mutta olihan tuo nyt todella julma teko joka mielestäni kertoo että aikalailla samanlainen pirulainen tässä on kyseessä kun itse olin lapsena. Ja siksi asia on hankala. Kuinka saa tuon rangaistuksen ja keskustelun niin oikeanlaiseksi että tuo loppuu?

- Aivan kamalaa kiusaamista tuollainen. Miten kukaan aikuinen voi sanoa, että tässä ei kiusaamisen kriteerit täyty! Oikein tyypillistä tyttöjen toimintaa kiusaamistilanteissa.

minusta on hassua ettette osaa lukea. Nimenomaan tyypillistä tyttöjen kiusaamista ja juuri siksi niin hankalaa.

Jos lapset oppivat, että tiettyä tekoa seuraa tietty rangaistus, he alkavat juurikin saivarrella noin, että kun ei tehty mitään kiellettyä niin varmaan toimittiin oikein.



Joka tilanteessa toimiva moraalikasvatus lähtee siitä, että opetellaan ajattelemaan ennen toimimista muutakin kuin sitä, onko se rangaistavaa vai ei. Ajatellaan, mitä hyvää siitä tulee muille. Jos siitä ei tule kenellekään mitään hyvää tai jos siitä tulee toiselle pahaa, sitä ei tehdä. Aivan pienet eivät tähän ajatteluun vielä pysty, mutta kouluikäiset ainakin 8-9-vuotiaasta alkaen jo pystyvät asettumaan toisen asemaan. Oikeista ratkaisuista palkitaan.



On myös aika turhaa kysellä lapsilta, miten he toimivat niin kuin toimivat. Voihan syitä kysyä, jotta lapsi tuntee tulevansa kuulluksi, mutta selityksille ei pidä panna liikaa painoa. Kuinka moni aikuinenkaan pystyy kertomaan tyhjentävästi esimerkiksi syrjähyppynsä syyt? Ei ihminen tiedosta kaikkia toimintansa vaikuttimia, siksi niitä on ihan turha häneltä tivata.



Olisin siis pitänyt omalle lapselleni puhuttelun, jossa olisimme roolileikkinä käyneet läpi tuon tilanteen. Lapseni olisi joutunut asettumaan itse tuon syntymäpäiväsankarin kenkiin ja kokemaan, miltä se tuntui. Roolileikin lopuksi lapseni olisi palannut omaan rooliinsa ja olisi harjoitellut anteeksi pyytämistä siltä, jota on loukattu. Tehtäväksi hän olisi saanut toteuttaa tuo anteeksipyyntö myös todellisuudessa.

"Eikä kukaan vieläkään tajua pointtiani..."



No mielestäni tajusin aika hyvin. Siksi katsoisinkin peiliin, että mitä kasvatuksessani on mennyt vikaan, koska oma lapseni tekee noin. Vai onko omalla lapsellani jotakin "hätänä" (kavereiden painostus, emotionaaliset ongelmat jne.). Eli puhumalla lähtisin selvittämään. Jos asia ei aukea oman lapsen kanssa puhumalla, ottaisin yhteyttä muihin.



Mikään selityshän ei ole, että olin itsekin lapsena ilkeä ja nykyisin empatiakykyinen ihminen... Nämä kuuluvat jokaisen meidän kehitykseen, mutta jo aiemmin kuin 10-12 vuotiaana. Kyllä tuon ikäisen ilkeily kertoo jo selvästi siitä, että nyt on jotakin hätänä... Siinä ei todellakaan rangaistukset auta jos ei ymmärretä tilanteessa mitään väärää. Olisinkin vanhempana huolissani jos huomaisin lapseni tuossa vaiheessa käyttäytyvän asiattomasti. Siksi alkaisin viipymättä selvittää tilannetta.



En mitenkään voi samaistua tilanteeseen, sillä oma lapseni kyllä erottaa hyvin selkeästi oikean ja väärän eron jo 5-vuotiaana. Mielestäni on vanhempien tehtävä tehdä se lapsille selväksi. Ja jos vanhemmat eivät aiemmin ( kuin lapsen ollessa 10-vuotias )huomaa lapsensa kyvyttömyyttä erottaa oikeaa väärästä, ovat he mielestäni työntäneet päänsä pensaaseen. Jos omat kyvyt ei riitä lasta auttamaan, on syytä pyytää ulkopuolista apua. ( Puhun nyt tilanteesta jossa 10-12-vuotias lapsi ei erota oikeaa väärästä.)



Ap:n mainitsemasta tilanteesta en osaa sen tarkemmin sanoa, kun faktatietoa on aika vähän tarjolla...

mutta et tajunnut pointtiani! Ei kenenkään syntymäpäiville ole pakko mennä, menemättömyys ei ole väärä teko. Ja leikkiä saa kenen kanssa haluaa missä haluaa, sekään ei ole väärä teko. Eli teknisesti tässä ei tehty mitään väärää.

Ei kenenkään syntymäpäiville ole pakko mennä, mutta kuuluu asiaan ilmoittaa, ettei pääse. Käsitin, että lapset eivät olleet ilmoittaneet. Ja jos oikeasti ei ole mitään "syytä" olla menemättä syntymäpäiville, niin on tietysti huonoa käytöstä mennä pihalle samaan aikaan "ilkkumaan". Ei kai tässä mitään vaikeaa ole? Miksi lasten käytös olisi ollut "hyvää käytöstä"? Jos lasten välillä on jotain riitaa ym., niin eihän synttäreille ole pakko mennä, mutta jos vain porukalla päätetään kiusata, niin ei sitä kyllä hyväksi käytökseksi voi perustella millään.