Liian KILTTI vauva voi olla MASENTUNUT.

ei vauvat huviksensa itke.

Ei turhista kitistä täälläkään ja itkuun vastattu todellakin heti.

ikävä kyllä näitä itkemättömiä lapsia. :(

Miten joku voi kuunnella sitä vauvaa, sehän on ihan helvetin rasittavan kuuloista! Helmommalla pääsee kun huomoi sen heti, loppuu huuto perkele!

mutta mua ärsyttää ajatus siitä, että vauva olisi jotenkin kiltti. Täytyi joskus oikein purra huulta, ettei olisi vastannut kyselyihin siitä, onko vauvamme kiltti että "ei, se on tosi tuhma".



Vauva voi myös itkeä vähän siksi, että vanhemmat osaavat vastata hänen antamiinsa viesteihin jo ennen itkua, eli vauvan ei tarvitse itkeä. Esim. meidän vauva osasi jo melko pienenä ilmoittaa eleillään ja ääntelyllään, jos hän kaipasi palvelua. Laskimme joskus huviksemme, että itkua oli 6 kk ikäisenä n. 5 min / päivä. Toisaalta emme silti kuvittele, että tämä olisi ainoastaan meidän ansiotamme: vauvalla ei esim. ollut mitään allergioita tai muita erityisvaivoja, joita olisi pitänyt itkeä.

Voihan näin tietysti ollakin. Mutta se yleensä tarkoittaa sitä, että vanhemmillakin on ongelmia. Päihde- tai mt-ongelmia. Jos on normaalit vanhemmat "kiltti" vauva voi olla ilman mitään masentuneisuuttakin.



Enkä kyllä kokisi että meidän lapsi oli vauvana mitenkään tuhma, paha tai ilkeä. Itki kun sattui mahaan. Ja itki paljon. Ja on temperamenttinen. Todella. Ei tyydy vieläkään ihan mihin vaan, vaan asioiden on mentävä juuri kuin hän haluaa. Mutta itse olen ollut (ja olen vieläkin) ihan samanlainen luonteeltani, eli äitinsä tyttö. =)



Eli on aika paljon kyse myös siitä, millainen vauva on luonteeltaan.

näkee muutenkin kuin siitä itkeekö lapsi. Oma poikani itki vauvana noin pari kertaa viikossa. Oli terve, ei ollut kipuja, sai nukkua vieressä joten yöllä ei tarvinnut itkeä, ja mä tiesin aina milloin lapsella on nälkä ennen kuin hän ilmaisi sen itkulla. Öisin heräsin ennen lasta aina tunteeseen, että kohta lapsi herää nälkäänsä, ja olin sitten valmiina jo syöttämässä. Ei mun lapella ollut syytä itkeä. Tosin nyt vanhempana kun oma luonnekin on tullut paremmin esiin, on selvinnyt että hän on ihmisenä rauhallinen ja hyväntuulinen, eikä hermostu helposti.

Laskimme joskus huviksemme, että itkua oli 6 kk ikäisenä n. 5 min / päivä. Toisaalta emme silti kuvittele, että tämä olisi ainoastaan meidän ansiotamme: vauvalla ei esim. ollut mitään allergioita tai muita erityisvaivoja, joita olisi pitänyt itkeä.

Kuopuksemme itki ensimmäiset 1-2 kk todella paljon. Hän myös pulautteli ja röyhtäili koko ajan, eli todennäköisesit mahassa oli ilmaa, joka kipristeli. :(

Lähempänä 3 kk ikää sekä mahavaivat että itku loppuivat. Nykyään vauva on nauravainen, varsin vähän itkevä nelikuinen.