Mitä tekisitte nirson "hoitolapsen" suhteen? ov

Pakkohan tuollaiselle on pistää stoppi tavalla tai toisella. Ehdota vaikka kaverillesi, että ottaa lapselle eväät seuraavalla kerralla, ettei tarvitse syödä ruokaa josta ei pidä eikä olla nälässä. Kerrot itsestäänselvyytenä, jämäkästi ja rennosti, ettet todellakaan voi alkaa tekemään kahta ruokaa, eli mielestäsi tämä on ainoa ratkaisu. Jos kaverisi suuttuu niin anna suuttua.

Mielestäni olet toiminut ihan oikein, eli ellei ruoka kelpaa, niin pöydästä pois. Ja mitään muuta ei ole velvollisuus tarjota, laita vaikka lapsen annos odottamaan, syököön sitten kun on tarpeeksi nälkäinen.



Ja kaikki allergiat jne. on varmaan suljettu pois, eli kyse on vain nirsoilusta?

Mielestäni olet toiminut ihan oikein, eli ellei ruoka kelpaa, niin pöydästä pois. Ja mitään muuta ei ole velvollisuus tarjota, laita vaikka lapsen annos odottamaan, syököön sitten kun on tarpeeksi nälkäinen. Ja kaikki allergiat jne. on varmaan suljettu pois, eli kyse on vain nirsoilusta?

allergioita. Tiedän että, jos lapsi ollut vauvana/taaperona allerginen ja ruokavalio on koostunut suunnileen viidestä ruoka-aineesta, lapsen voi olla toooosi vaikeaa oppia syömään uusia ruoka-aineita. Mutta tässä ei siis ole kyse siitä.

En sitten tiedä, että tekeekö kaveri lapselle todellakin noita kahta ruokaa ainoastaan.

Joo, olen kokeillut sitäkin, että laitan lapsen oman ruoka-annoksen sivuun ja tarjoan sitä, kun se "mulla on nälkä" vinkuna alkaa, mutta siitä huolimatta vastaus on YÖK. Saattaa kyllä närkkiä minimaalisen palasen.

mitä syö. Esim. keittäisin ne makaronit. Ei se nyt niin vaikeaa/työlästä ole. On vanhempien tehtävä opettaa syömään muutakin, ei satunnaisen hoitajan. Pääset helpommalla, kun teet lapselle eri annoksen kuin muille.

Miksi ihmeessä se muuten on teillä, ei tossa järjestelyssä ole mitään järkeä, 2 kertaa viikossa on paljon, jos sen äiti juoksee ulkona, ni lopeta toi homma.

Minulla on sukulaislapsi, joka ensi näkemältä syö vain valkoista pastaa, einesnakkeja ja -lihapullia. Kun tarpeeksi kauan kaivelin, sain selville että syö myös esim. uunissa kypsytettyjä broilerinkoipia sun muuta ihan järkevää. Ei edelleenkään mitenkään iso valikoima, mutta enemmän kuin pasta ja nakit. :) Kysyisin siis vanhemmilta kahdeksi viikoksi ruokalistan ruuista, joita voisit tehdä lapselle. Muotoile nimenomaan niin, että helpottaisi sinua, kun voisit tehdä kerralla koko porukalle syötävää. Sitten jos listassa on vain "pastaa ja nakkeja", pitäisi miettiä tilannetta uudestaan...

sun ei todellakaan tarvitse lapsen nirsoilun takia alkaa tehdä eri ruokaa. Voi olla että kotona saa tosi yksipuolista sapuskaa, mutta lapsellekin on ihan hyvä oppia että eri perheissä on erilaiset ruuat ja sama ruoka kaikille. En tiedä mitkä curling-vanhemmat neuvoo tekemään eri ruuat, ei todellakaan.



Ei se lapsen kehitys siitä häiriinny jos teillä vaan vähän syö. Mutta häiriintyä voi siitä kyllä että oppii että kylässä on ok yökkiä ruualle ja vaatia omat sapuskat.

Meidän 5:stä lapsesta 4 on olleet nirsoja 5v iässä, jos eivät ole syöneet ruokaa niin ok, mutta hetki siinä pöydässä on oltava ja ainakin maistettava jotta voi sanoa tykkääkö vai ei.



Ja ruuasta ei ikinä sanota yök ja jos näin tapahtuu niin välittömästi pois pöydästä ja kerrotaan miksi ei niin saa sanoa (pilaa toisten ruokahetken, jos itse ei tykkää ei tarkoita että ruoka on pahaa sillä eri ihmiset tykkää eri asioista, on epäkohteliasta sanoa niin toisen tekemästä ruuasta).



Usein lapset kuitenkin tulevat uteliaaksi kun näkevät toisten syövän ja saattavatkin uskaltautua maistamaan ja huomatakin tykkäävänsä jostain minkä luulivat olevan pahaa.

Mun lapsella oli samaa vikaa. Joka ruoka oli YÖÖÖÖKKK PAHAAAA EN SYÖÖÖÖÖ EN TYKKÄÄÄÄÄ eikä siinä ollut edes mitään logiikkaa, että jos olisi ollut jotkut tietyt ruokalajit, olisin jättänyt ne pois. Mutta kun yhtenä päivänä söi ja toisena sitten ulvoi että pahaa yök jne.



Kun mentiin julkisiin paikkoihin yms. aloin sitten opastaa, että noin ei saa käyttäytyä, jos ei pidä eikä halua syödä, pitää suunsa kiinni ja sanoo vain että kiitos en halua nyt tms. mutta suo ruokarauhan muille, se on kohteliasta muita kohtaan.



Jos vain jaksoin ja muistin muistuttaa, lapsikin käyttäytyi paremmin.

Ja ihme kyllä, söi. Rohkeasti myös uusia makuja.



Eli teepä ap sama tuon hoitolapsen kanssa. Ennen ruokailua otat lapsen sivuun ja kerrot: ruokana on tätä ja tätä. Ei tarvitse syödä, mutta et myöskään mölyä. Jos ruoka ei kelpaa, mene pois pöydästä ja anna meille muille ruokarauha.

Voit maistaa vähän, jos haluat, mutta suu pysyy kiinni muilta osin jne tms.



Lapsi on teillä kuitenkin aika usein, eli pystyt ihan hyvin rajaamaan hänet teidän sääntöihin.



Mutta tuo keskustelu tehdään ennen ateriaa, ja ilman ulkopuolisia korvia, ja se tehdään joka kerta, joka aterian kohdalla.

Ensinnäkin siitä koko asiasta ei tarvi tehdä kamalaa numeroa. Minä oon lopettanut reagoimasta juurikaan niihin lapsen valituksiin. Kun valittaa yökkiä, niin sanon, että ei tarvi parkua, vaan ruuasta nypitään sivuun ne osat, mitä ei tahdo syödä, ja se tehdään ihan ilman mitään parkumisia. Ja kun on valmis, niin voi poistua pöydästä. Meillä lapsi saa myös leipää, jos sitä pyytää. Ei kovin usein edes pyydä.



Näin lapsi tulee aina syöneeksi jotain, vähintään maitoa ja leipää. Näin toimien ei myös ole kohta nälkäkiukkua, kun aina on saanut jotain syödäkseen.



Mutta se juttu on siis se, että aikuisen pitää oppia olemaan stressaamatta siitä lapsen syömisestä, sillä jotkut lapset vain ovat tuollaisia. Kyllä meilläkin toinen vetää silliä ja sinappia ja muuta outoa, mutta toinen on tuo nirso. Se on ihan lapsesta kiinni.

kuin leipää, sen päällä rasvaa ja kinkkua/lauantaita. Juo maitoa. Myös Danonino-banaaniminijugurtti käy ja juotava mansikkajugurtti ja maito. Siinä kaikki. Takulla hoitajalle painajainen ja jokapäiväinen ahdistus;-o! Mutta nimenomaan: turha siitä on tehdä numeroa. Olen ollut tosi tyytis, kun kekara on nyt pyytänyt omenaa paloina. Siinähän sitten onkin jo kaikki, mitä kasvamiseen tarvii;-D!

Saanto on etta kaikkea ei tarvitse syoda, mutta kaikkea maistetaan edes vahan. Kaikesta ei tarvitse pitaa mutta yokkia ei saa koska se on epakohteliasta. En tee ylimaaraisia ruokia tata lasta varten, mutta poydassa on yleensa sellaista mista han myos pitaa (vaikka kurkkua ja leipaa).



Jos saat maksun hoidosta niin mielestani pitaa tehda eri ruoka. Jos taas hodat kaveripohjalta niin sitten noudatetaan perheen saantoja. Kaverisi voi halutessaan tehda etukateen ja pakata mukaan ruoan talle lapselle.



Itse en kovin usein kutsu tata lasta meille kun olemme syomassa koska omat lapseni syovat hyvin kaikkea enka halua etta he oppivat ennakkoluuloja. Nirsoilijan perhe taas tykkaa kutsua meidan lapsia luokseen syomaan koska haluavat lapsensa nakevan miten muut maistelevat kaikkea.