Olen niin pettynyt

Mut on niin lyöty! Mä olen viimeiset kolme vuotta uskonut ja luottanut, venynyt ja auttanut, mutta nyt vedettiin matto alta täysin.



Näköjään työelämässä ihmiset, jotka päällepäin vaikuttavat mukavilta ja rehellisiltä, voivat sitten vaikeissa tilanteissa olla täysiä PASKOJA. Olisivat edes paskoja laillisin keinoin, mutta ei! Laista ei välitetä kun oma nahka on vaarassa kärventyä.



Ensimmäinen kerta kun joudun todistamaan näin läheltä ihmisen raadollisuutta. Ei tunnu mukavalta.



Tuntuu, että pää hajoaa. En ole nukkunut viikkoon, en pysty keskittymään mihinkään ja olen aivan vainoharhainen. Onneksi sentään kuulun liitton ja lakimiehet ovat jo mukana tässä sopassa.



Mut millä mä jaksan? Lapset ja mies kärsii, kun äiti on ihan rikki. Itkettää.



t. petetty