Aspergerlasten vanhemmat! Miten alettiin epäillä?
Miten tutkittiin? Otettiinko asia puheeksi päiväkodissa, koulussa vai itsekö aloitte epäillä?
Meillä lapsi jolla sosiaalinen puoli ja vuorovaikutustaidot ikäisellä tasolla tökkivät. Älykäs ja osaava, mutta jotenkin aina ollut kovin erilainen. Tuntuu että koulussa ei olla kiinnostuneita, kunhan tekninen osaaminen on kohdallaan.
Kommentit (6)
eivät olleet parhaat mahdolliset, toisin sanoen uusien ystävyyssuhteiden ylläpito oli hankalaa. Koulussa tuli ongelmia käytöksen takia (eskarissa niitä ei ollut) joten epäilimme myös onko opettajan ja oppilaan suhde sellainen kuin pitäisi (tämä yksi opettaja oli/on ainoa ongelmiin provosoiva henkilö). Lapsen älyssä ja teknisessä suoriutumisessa ei ollut vikaa.
Haimme apua koska joko lapsi ei tullut opettajan kanssa toimeen tai päinvastoin. Ja vetäytyi usein yksinäisyyteen. Uhkasi tappaa itsensä opettajansa takia koska vihaa tätä yli kaiken. Lopputulos oli vanhempien pohjaton syyllistäminen ja ehdottelu lapsen sijoituksesta koulukotiin ma-pe ajaksi viikottain! (Mitään syytä lapsen epäsosiaalisuuteen ja vihanpitoon opettajan kanssa ei ole löytynyt sen enempää vanhemmista kuin muistakaan ulkoisista tekijöistä. Kyseessä siis lienee epävirallisesti vaan luonteenominaisuus ja henkilökemiat. Molemmat, opettaja ja oppilas ovat tosi vahvoja ja "jyrääviä" persoonallisuuksia niin hyvässä kuin pahassa.)
Nyt tilanne on onneksi rauhallisempi. Vanhat ystävyyssuhteet ovat kantava voima. Eka luokka oli pahin.
Kun haette apua, olkaa tosi tarkkoja mistä haette ja selvittäkää asiaa etukäteen, esim. millaisia kokemuksia muilla on. Pääkaupunkilaisena en ainakaan suosittelisi kenellekään täkäläistä lastenpsykiatriahelvettiä. Avun saaminen ja tilanteen mitoitus ja arviointi on todella raastava kokemus jossa vanhempi on käytännöllisesti katsottuna lainsuojaton ja lapsi vapaata riistaa. Potilasasiamies on melkein voimaton huonosti tulkittavan potilaslain edessä.
Meni ehkä vähän ohi, mutta ihan tosissaan esim. ykistyinen sektori voisi olla hyvä paikka hakea vastauksia kysymyksiin.
4 v pääsimme tutkimuksiin neuvolan lastenlääkärin kautta.
Asperger-diagnoosiin tarvitaan paljon piirteitä, jotka tulevat esiin sekä kotona että koulussa ja etenkin uusissa tilanteissa.Pelkkä sosiaalisten tilanteiden tökkiminen ei merkitse aspergeria.
koulussa sos. ongelmat nii nisoja että olivat erittäin aloitteellisia ja siellä myös sanottii ntuo maaginen asperg-sana. Lähette tutkimuksiin tokaluokalta.
Sanoisin kuitenkin, että jos ongelmat ei ole isoja ja ilmiselviä, ei kannata lähteä hakeamaan dg:tä. Siitä ei siloin ole hyötyä.
t. ap, joka epäilee että meillä ei oo kaikki ihan kunnossa
koulussa sos. ongelmat nii nisoja että olivat erittäin aloitteellisia ja siellä myös sanottii ntuo maaginen asperg-sana. Lähette tutkimuksiin tokaluokalta.
Sanoisin kuitenkin, että jos ongelmat ei ole isoja ja ilmiselviä, ei kannata lähteä hakeamaan dg:tä. Siitä ei siloin ole hyötyä.
kaverisuhteet ei sujuneet, koko ajan tappeluita, väärinymmärryksiä ja lopulta myös väkivaltaisuutta, ei pystynyt seuraamaan välituntipeleissä pelin kulkua ollenkaan, pakeni melua luokassa puolivapaissa tilanteissa (esim pulpetin siivous tai kun ope ei vielä luokassa) piiloutumalla kaappiin tai kääriytymällä mattoon, ei uskaltanut tulla ruokalaan, jos tuli niin sähläsi siellä, ei voinut esim paperinkääntelyn äänten takia keskittyä luokassa, kaikki urheilutunnit ihan kaaosta jne.
Voikohan lievempi as jäädä huomaamatta koulussa, tai siten ettei siihen kukaan viitsi puuttua jos lapsi ei ole koko luokan sekaisin pistävää tyyppiä.