Lue keskustelun säännöt.
vauvan kova nipistelyhalu...
15.01.2010 |
Onko normaalia, että kahdeksankuinen vauva haluaa kokoajan nipistellä, raapia ja satuttaa, varsinkin äitiään? Varsinkin nukkumaan mentäessä (nukumme perhepedissä) alkaa kauhea nipistely, vaikka aina kiellän ja sanon että äitiä sattuu. Tiedän kyllä, että on vielä pieni eikä ymmärrä, mutta onko tällainen yleistäkin? Varsinkin huolestuttaa, kun satuttaminen tuntuu olevan pakonomaista, mietityttää, yrittääkö vauva kertoa jotakin, mitä tyhmä äiti ei tajua..:(
Olemme antaneet paljon rakkautta, ja haluamme
opettaa, että toisten satuttaminen on väärin. Voisiko liittyä siihen, että vauva oppii parhaillaan paljon uusia asioita? Muutenkin nukahtaminen on vaikeaa illalla, saattaa riekkua pari tuntiakin, aiemmin vauva oli ihana ja "helppo". On tietty ihana vieläkin, mutta tämän hetkinen tilanne on turhauttava.
Kommentit (19)
nipistää kanssa, ja kiskoo mua hiuksista ja miestä parrasta. Mutta eihän se tietenkään tee sitä satuttaakseen, vaan ihan vaan koskeakseen. Ei vauva osaa säädellä otteensa kovuutta kun haluaa koskea äitiä ja isää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
unta hakiessaan. On tehnyt sitä vauvasta asti, mutta en ole tulkinnut sitä niin, että haluaisi satuttaa, vaan nyplää toisen ihoa samalla tavalla kuin jotkut nypläävät vaikka hiuksia. Nipistelee itseäänkin ja nykyään pehmolelua nukkumaan mennessään.
Pakonomaista satuttamista? Tota joo... Odottakaas kun se saa niin paljon hampaita, että niitä on kiva terotella joka paikkaan...
Joku 2-3-vuotias tenava alkaa ymmärtää tekojensa seurauksia. Ehkä.
Oletko ihan tosissasi...?
Kun haluttaisiin opettaa, että toisia eisaa satuttaa...Voi kyllä olla että tätä esikoista on vähän lellittykin, johtuisikohan siitä? Saa siis paljon huomiota, kielletään kyllä jos yrittää tehdä jotain luvatonta. t.AP
Vauvallamme on jo paljon hampaita, että se siitä;). Kerroinhan jo että ymmärrän että toinen on pieni, eikä tajua satuttavansa. Halusin vain tietää, onko muutkin vauvat samanlaisia, kun en tutuilta ole kuullut vastaavaa. En ole idiootti siis, ja tiedän paljon isommista lapsista, mutta vauvojen sielunelämä on vieraanpaa:).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän vauvalla on kovat voimat ja nipistäminen todella sattuu, ottaa kovaa poskesta tai nenästä kiinni ja upottaa kynnet ihoon, sormet saa siis ihan vääntää irti, että ne saa ja kun yrittää ilmeellä näyttää ettei se ole kivaa niin vauva nauraa...kiva leikki siis. t.ap
ropistelee tai on ropistelleet enemmän tai vähemmän... Tarviihan se nyt kokeilla miltä mikäkin tuntuu... Yleensä asioita tarvii myös maistaa varmuuden vakuudeksi. Ei satu ihan niin paljoo, kun pitää kynnet lyhyinä...
Kutakuinkin kaikkien eläinten pennut tikkaavat kiinni kaikkeen mikä liikkuu ja kaikkee pitää kokeilla (joko hampailla tai kynsillä, kädellisenä ihmislapset keskittyy aika paljon niihin kynsimisiin) Oppii ne pikkuhiljaa, mutta se kestää kaaaauan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isommille sisaruksille sanon, ettei kannata mennä ihan iskuetäisyydelle, koiraa ropistelemasta haen tytön pois, ja itseäni en vaan anna ropsia. En mä sen enempää tiukasti kiellä tai muuta, otan vaan kädestä kiinni ja estän sen ja saatan sanoa rauhallisesti, ettei tuo nyt tunnu kovin kivalta. Varsinkin keskimmäinen sisaruksista sit taas huutaa ku hyeena, eikä tällä taida olla sen enempää vaikutusta kuin rauhallisella sanomisellakaan. Tyttö vaan kattoo hölmönä, että mitä toi huutaa ja ropsasee vähän lisää... Kivaa kun lähtee veljestä ääniä?
Silti meillä on yleensä koko porukalla kroonisesti vähintään yks naarmu milloin missäkin... Aina ei voi voittaa..
sormet nappaa helpommin kiinni, kun pystyy avaamaan otetta. Tästä syystä heittelee tavaroita, että saa ne pois käsistään. Miten älyttömän typeriä äidit nykyään ovat, ihan oikeesti, ja kun on nettikin, ni miksette viitsi kattoa mikä kuuluu mihinkin ikävaiheeseen, ja miksi. Lapset ei ole valmiiksi ohjelmoituja, ne toimitetaan viimeistelemättömänä, Anna Wahlgrenia lainatakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja eipä ole mielessänikään käynyt, että jokin olisi vialla tai pitäisi ehkäistä. Kaiken tunnustelu kuuluu asiaan, ja ei vauva tiedä että satuttaa. Otan vaan aina rauhallisesti käden irti.
Olemme antaneet paljon rakkautta, ja haluamme
opettaa, että toisten satuttaminen on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän vauvalla on kovat voimat ja nipistäminen todella sattuu, ottaa kovaa poskesta tai nenästä kiinni ja upottaa kynnet ihoon, sormet saa siis ihan vääntää irti, että ne saa ja kun yrittää ilmeellä näyttää ettei se ole kivaa niin vauva nauraa...kiva leikki siis. t.ap
poskesta, nenästä, hiuksista, parrasta... mutta myös esim. kylvyssä kun käydään, niin hän tarraa ammeen reunoista kiinni niin, että saa vääntää sormia irti niistä, ja kun toisen käden saa irti on ottamassa heti uudestaan kiinni.. pyllyä pestäessä tarraa lavuaarin reunaan jne...
Ehkä ne vain opettelee tarttumista. Luin jostain että vähän isompana lapset opettelee otteen irroittamista, esim. heittämällä palloa ym. tavaroita. Kaiketi tämä on ohimenevä kehitysvaihe =) -3
edes itseään koskiessa. Kun se uloke sieltä jalkovälistä on löytynyt vois kuvitella, että sillä tarmolla millä sitä kiskotaan sattus aika hemmetin lujaa... Eikä ne silti jätä sitä rauhaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
edes itseään koskiessa. Kun se uloke sieltä jalkovälistä on löytynyt vois kuvitella, että sillä tarmolla millä sitä kiskotaan sattus aika hemmetin lujaa... Eikä ne silti jätä sitä rauhaan...
6kk poika löysi pari viikkoa sitten ulokkeensa ja nykyään aina välillä muistaa kouria itseään kun on ilman vaippaa ja kiskoo ja repii ja nauraa vaan...
haluaa aina välillä vanhempien ja uusien tuttavuuksien naama "kokeilla" käsillä,tunnustelee ja kynsillä ottaa kiinni,ei tarkoita pahaa,rutistelee,kynnet tenävät niin sattuuhan se. hiukset on myös hurjan hauskat repiä ja ottaa kiinni,samoin iskän parta. Joskus maitoajuodessa ropistelee tissiä,ns raaputtaa..
MEedänkin tytöstä on erityisen kivaa nipistellä öitiä, vetää hiuksista jne. En ko ollenkaan, että ähänestä olisi jotenkin kivaa satuttaa, haluaa vaan kokeilla taitojaan. Ja on varmasti tyytyväinen, kun saa kiinni siitä, mistä oli ajatellutkin. Minusta tällainen liittyy taitojen kehittymiseen. Pinsettiotteella on kiva ottaa kiinni, ja niin voi tehdä, koska osaa.
Isommille sanonkin aina, että vauva tekee kaikkea hassua ihan vaan siksi, että osaa. Myöhemmin sitten tulee aika todella opetella "käyttäytymistä". Meillä kielletään ja lopetetaan vaaralliset asiat ja tilnateet mutta muuten lapsi saa harjoitella taitojaan hyvin vapaasti.
Tämähän on av-palsta, mitä muuta voi odottaa. Tarkoitin sillä että tahdomme opettaa ettei toista satuteta, meidän perheen ajattelutapaa. En sitä että me juuri nyt odottaisimme pieneltä vauvalta, jotain muuta kuin kehitystasonsa edellyttää. Ehkä ulosantini on sitten jotenkin heikkoa;).
Enkä nyt varsinaisesti ole huolissaan, että vauvassa olisi jotain vikaa...ajattelin vain onko vauvamme jotenkin tempperamenttisempi, kuin monet muut vauvat. Vai onko "normaalia" kaikilta vauvoilta. Mutta sain mitä halusinkin, eli monia kokemuksia kiitos niistä! Vauvani on mitä ihanin 8kk ja rakastamme häntä ropisteluineen kaikkineen. ja btw eikös tämä ole aihe vapaa, että saakai sitä kysellä mitä mielöeen tulee (tämä sille, jonka mielestä nykyäidit on idiootteja;)) t.AP
mutta kuopus kyllä! Minulla oli käsivarret ja rinnat täynnä pieniä mustelmia nipistelystä,
en voinut käyttää edes kovin lyhythihaista paitaa, oli siis kesä.
Samaten piti varoa, ettei pääsee raapaisemaan muita lapsia, pahinta aikaa kesti ehkä pari kuukautta, siinä noin vuoden ikäisenä. Meni ohi
omia aikojaan, en kyllä muista olleeni erityisen huolissani mutta ärsyttävää se oli.
Nyt 6-vuotiaana on kova halimaan ja silittelemään ja istuu vieläkin usein sylissä tai ainakin kainalossa esim tv:tä katsellessa.
Ei ole väkivaltainen ollenkaan:)
Nipistä takaisin, kyllä se siitä oppii. Taidatte lelliä vauvaa liikaa.