Lue keskustelun säännöt.
Olen tyhjä, en jaksa, mikään ei kiinnosta...
14.01.2010 |
mikähän mulla on? Tulevaisuus; en näe siinä mitään hyvää, en jaksa suunnitella, en jaksa iloita mistään, kaikki on väkinäistä.
En ole masentunut vaikka siltä nuo kuulostavatkin.
Tekisi mieleni luovuttaa jotenkin, mutta sekään ei onnistu. Pakko vaan mennä eteenpäin.
Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta silti. Ainoastaan haluaisin pienen hengähdystauon kaikesta, olla jonkin aikaa yksin.
Kommentit (14)
Eikä suuremmin edes innosta mihinkään lähteä, laivalle, kylpylään tms. Iloa kyllä saan lapsesta, pienistä hemmotteluhetkistä. Silti päällimmäinen olo on väsymys ja turhautuneisuus. Aloin syödä masennuslääkkeitäkin viikko sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on eräänlainen nirvanan esijakso. Olet valittu.
Nyt kiinnostuksesi maalliseen on kadonnut voit aloittaa uuden elämän munkkina. Minä tein näin enkä kadu hetkeäkään.
Enää muutamaan vuoteen mikään ei ole tuntunut miltään ja mistään en saa iloa.
Pakko vaan raahautua päivästä (ja vuodesta) toiseen. En mä ainakaan koe, että mun kannattaa odottaa tulevaisuudelta yhtään mitään.
on jatkunut jo pitkään. mä vaan roikun elämässä, enkä näe valoa tunnelin päässä sitten millään. surettaa, koen, ettei mulla ole merkitystä, kun ei tosiaan olekaan - mut enhän mä pysty asialle mitään tekemäänkään. mieluiten en olis olemassa ollenkaan, mut minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja itsehän sen aina viimeisenä huomaa, kun on masentunut.. Nimin. Kokemusta on.
sama juttu. Mulla on kyllä diagnosoitukin masennusta muiden häiriöiden lisäksi. Kokeilkaa terapiaa, ehkä se auttaa teitä. Itse olen näköjään resistantti kaikille hoidoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos teillä on lapsia niin onko mahdollista jos vaikka menisitte ilman niitä johonkin, vaikka kylpylään?
tai uusi kampaus, se piristää aina, soitakaa ystäville ja lähtekää vaikka laivalla käymään?
tai vaikka leffaan ja syömässä, ei sitä aina jaksa ja tottakai on hyvä että on periaatteessa pakko =D
kyl se elämä on elämisen arvoinen, pitää vaan tehdä jotai uutta, vaikka uus työ, tai ihan uusi ala, ja koskaan ei ole myöhäistä kouluttautuu uudestaan!
ottakaa nyt se oma elämä omiin käsiin ja tsemppiä =) ootte parhaita ja vain te voitte tehdä jotakin hyvää itsellenne =D
lisää! te ootte kaikki parhaita ja ihania ja mahtavia!!!
tsemppiä jokaiselle kuka nyt ei jaksa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellänikin on ollut joskus samankaltaisia tuntemuksia. Ei onneksi pitkäaikaisia.
Oikeesti oletko miettinyt voisko masentunut olo johtua valon ja d-vitamiinin puutteesta.. Mun kokemuksen mukaan karkit aiheuttaa masennusta.
Jos elämässäs on ihmisiä tai asioita jotka aiheuttaa sulle toistuvaa pahaa mieltä, niin hankkiudu niistä eroon. Elämiä on vaan yks ja jokaisella omansa, muiden ajatuksilla ei saa olla vaikutusta oman elämän hallintaan.
Kun liikkuu säännöllisesti, se ihan oikeasti virksitää niin kehoa kuin mieltäkin. =) Ja samalla saa ajatella päänsä puhki kaikkea elämän asioita. Mulla se helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jaksan. Käyn töissä, panostan siellä, näen ystäviä... Mutten nauti mistään. En tunne mitään. Voin olla mitä vain, mutta sillä ei ole väliä, koska se ei tuota mulle iloa. En välitä mistään. Miksi pyrkiä johonkin, kun ei halua mitään eikä tunne mitään?
En enää muista, kuka olen, mitä ennen halusin vai olenko aina ollut tällainen. Entä jos olin silloinkin vain kuori, ja kaikki oli pinnallista?
Yhtä asiaa kuitenkin haluan: tahdon olla normaali.
Vierailija kirjoitti:
Mä jaksan. Käyn töissä, panostan siellä, näen ystäviä... Mutten nauti mistään. En tunne mitään. Voin olla mitä vain, mutta sillä ei ole väliä, koska se ei tuota mulle iloa. En välitä mistään. Miksi pyrkiä johonkin, kun ei halua mitään eikä tunne mitään?
En enää muista, kuka olen, mitä ennen halusin vai olenko aina ollut tällainen. Entä jos olin silloinkin vain kuori, ja kaikki oli pinnallista?
Yhtä asiaa kuitenkin haluan: tahdon olla normaali.
Sama täällä. Tyhjää.
Katso, että kaikki nämä kunnossa - ei ihan helppo homma. Mutta siitä se lähtee.