Onko toista yhtä hienoa kirjallisuutta kuin Funken Mustasydän-sarja?

Mitä muita suosittelette?



ap

kestäneet suosikkeina 14-vuotiaasta nykypäivään.



Varsinaisista lastenkirjoista Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogia on kokonaisuutena hyvä ja se ensimmäinen, Kultainen kompassi erinomainen.



Margaret Mahy kirjoittaa myös hyvin, Noitavaellus on yli 12-vuotiaalle sopivaa luettavaa ja naisen muut teokset käyvät myös nuoremmalle - krokotiilin vauhtiparaati oli meillä suisittu ääneenluettava.



Ursula Le Guinin alkuperäiset Maameren tarut (se trilogia) ovat myös lapselle sopivia klassikoita, vaikka aukeavatkin parhaiten vasta aikuisiällä. Varsinaisia lastenkirjoja kirjailijan tuotannosta ovat nämä 2000-luvulla käännetyt ei-maameri teokset.



Myös Robert Jordanin metsä-sarja, jonka aloittaa muistaakseni Holvi metsään, on hyvä.



Philip Ridleyn Riksraks oli myös mainio, ja tässä ketjussa olleista kirjoista selkeimmin ala-asteikäiselle sopiva.



Neil Gaimanin teoksista sarjakuvat mukaanlukien oikeastaan ainoa alle 15-vuotiaalle sopiva on Coraline varjojen talossa, mutta se onkin varsin mainio.



Muita noin kymmenvuotiaalle sopivia ovat ainakin Roald Dahlin Kuka pelkää noitia?, Iso kiltti jätti ja muut teokset, Otfried Preusslerin Mustan myllyn mestari, Eva Ibbotsenin kirjat, Erik Wahlströmin Siipien kansa ja Intiaani lipastossa, en muists tekijää.



Listaan aika paljon vanhempaa fantasiaa, koska se on minulle tutumpaa ja ennen buumia julkaisukynnys oli korkeampi (eli miekkaa ja magiaa hieman vähemmän).



Vaikka onhan se miekka ja magiakin ihan viihdyttävää.



Jos lukija on alle 15, suosittelen jättämänn hyllyyn ainakin George R. R. Martinin Jään ja tuulen laulut, joissa soditaan, naidaan ja ryypätään historiallisessa hengessä lähes estoitta (vaikka ovatkin oikein hyvää aikuisten fantasiaa), Katherine Kerrin Hopeatikarit, joissa on aika eksplisiittistä seksiä ja LeGuinin vanhemmat yksittäisteokset, jotka ovat teemoiltaan hyvin aikuisia.

Kirjaanpa listaa valmiiksi, kun menen tänään kirjastoon.



Olemme nyt saaneet päätökseen Mustesydän trilogian toisen osan, Musteloitsun. Kuten kakkonen sanoikin, ei se ollut niin hyvä kuin ensimmäinen osa. Mutta lapset odottavat, että vielä kolmaskin osa lainataan.



Omista mieltymyksistä haluan sanoa, että itse en tykkää Roald Dahlin kirjoista. En tiedä, mikä niissä oikein tökkii, mutta itse en siis jaksa lukea. Ja me siis luetaan ääneen vieläkin lapsille.



Ibbotsenin kirja etelä-Amerikasta oli hyvä, mutta sitten kun kävin lainaamassa toista hänen teostaan, ei se kolahtanut.



ap

Nehän on siitä mainioita että juonen taso ja teemat sekä kieli kasvavat sarjan ja sen hahmojen mukana.



Mutta hyviä lasten/nuortenkirjasarjoja ovat minusta myös Ilkka Auerin Lumen ja jään maa (tms.), Susan Cooperin Pimeä nousee-sarja ja Diana Wynne Jonesin kirjat (mm. Liikkuva linna, Tuli ja myrkkykatko) ja Terry Prtachett (lapsille Tiffany SÄrkysestä kertovat kirjat, Mahtava Morris ja Ontut-trilogia). Vähän isommille siten Robin Hobbin salamurjaa- ja narri-trilogiat.