Lihavat (ja ihan nätisti kysyn) miksi olette niin läskejä?
Ja kysymys 2: haluatteko olla niin läskejä?
En halua mitenkään morkata, mutta tuli vaan mieleen tuosta "mitä pahaa lääkärisi on sanonut"-keskustelusta, jossa lihavaa on haukuttu ja hän kertoi myös tottuneensa siihen. (Ei mitenkään asiallista käytöstä, tosin!)
Kommentit (16)
Syy on hyvin yksinkertainen: liikaa ruokaa ja liian vähän liikuntaa. Ja ei, en halua olla lihava.
Olin sitä jo syntyessäni - läpi elämän ollut se pullukka. En syö enempää kuin muut, en ole mikään mässyttelijä, johon minut halutaan kategorioida.
En halua olla lihava. Se on tuottanut minulle haittaa ja murhetta enemmän kuin uskotkaan.
Ohjeeksi aina annetaan -lisää vähän liikuntaa. Liikun taatusti riittävästi.
Syy on hyvin yksinkertainen: liikaa ruokaa ja liian vähän liikuntaa. Ja ei, en halua olla lihava.
syö hitaammin!
Syy on hyvin yksinkertainen: liikaa ruokaa ja liian vähän liikuntaa. Ja ei, en halua olla lihava.
syö hitaammin!
Olin sitä jo syntyessäni - läpi elämän ollut se pullukka. En syö enempää kuin muut, en ole mikään mässyttelijä, johon minut halutaan kategorioida.
En halua olla lihava. Se on tuottanut minulle haittaa ja murhetta enemmän kuin uskotkaan.
Ohjeeksi aina annetaan -lisää vähän liikuntaa. Liikun taatusti riittävästi.
Kummallista, että asiaa ei tarkemmmin tutkita, jos tuo on totta, että et syö enemmän kuin muut (onko vertailupohjaa koko päivän ruokailuista). Aineenvaihdunnallinen sairaus, hormonallinen vika... Jotainhan on oltava, jos et syö normaalia enemmän ja liikut..
Syön liian paljon ja vääränlaista ruokaa. Mutta kun se on niin helkutin hyvää! Lisäksi olen jo vuosikaudet korvannut seksin herkuttelulla. Olen ikään kuin antanut itselleni luvan saada nauttia edes jostain ja se jokin on hyvä ruoka. Liikunnasta en tykkää :-)
Tähän ketjuun on turha vastata mitään muuta kun että: syön enemmän kun kulutan. Jos vastaat jotain muuta niin heti mammat alkaa väittää vastaan. Joten miksi hitossa teette näitä ketjuja kun kumminkaan ei hyväksytä niitä vastauksia mitä lihavat antaa?
Minä olen lihava ollut ihan vauvasta lähtien. Syytä ei ole löytynyt. Köyhästä perheestä lähtöisin. Syöty sitä mitä on ja aina pitänyt jakaa kuuteen osaan kaikki. Mässäilty ei olla ja ruoka annokset pieniä. Kerran vuodessa jossain mäkissä käyty ja kerran viikossa sai pari karkkia tai siivun vaniljajäätelöä. Joka paikkaan aina kävelty ja liikuntaa muutenkin harrastettu paljon. Huom! ilmaisia lajeja.. Myöhemmin sain alkaa käymään punttisalilla kun isä sai työntään ilmaisen kortin kuntosalilla. Lääkärissä käyty ekan kerran 3vuotiaana kun paino nousi vuoden aikana kohtuuttoman paljon. Äiti pitänyt ruokapäiväkirjoja ja yrittänyt jopa "näännyttää" minua. Silti paino nousi joka neuvolakerta välillä liikaa. Pullukka ollut aina ja teini-iässä asia riistäytyi käsissä jolloin alettiin enemmän tutkii asiaa. Mistään peruskokeista ei mitään löytynyt. Liikuin kun hullu ja näännytin itseäni. Söin muutaman kerran viikossa välillä, silti paino nousi. Mysteeri olen yhäkin. Mutta nyt hyväksynyt jo kohtaloni.
Raskauksien aikaan paino aina tippunut hirveetä vauhtia. Eli jotai häikkää hormoonitoiminnassa.
Aina välillä ryhdistäydyn mutta kohta taas mennään ilman mitään kontrollia. :( En nauti syömisestä kuin harvoin. Enkä varsinkaan nauti läskeistäni.
Liikun melko paljon ja monipuolisesti mutta ylipainoinen olen silti koska syön ajoittain täysin järjettömiä määriä.
Siinä sulle vastausta. Nätisti esittämääsi kysymykseen.
joita en saanut laihdutettua.
Mitään kauheaa ylipainoa ei ole joten en jaksa tressata. Syön mieluummin hyvää ruokaa:)
eli kun mietin en edes halua laihtua vaan olla tämän kokoinen kuin nyt ei minua muutama ylimääräinen kilo haittaa:)
väsynyt, masentunut, vihainen tai surullinen...
ja niitä olotiloja tuntuu elämässä olevan 24/7
ja en halua olla lihava, yritän harrastaa taas liikuntaa... ennen olen ollut himoliikkuja.
Uusi ongelma on myös, etten jaksa tehdä ruokaa, enkä keksi mitään ruokia mitä tehdä. Tiedän kyllä kaiken, mitä pitäisi syödä, mutten vain jaksa...
Tarvisin ohjausta!!!
En jaksa kiinnostua itsestäni niin paljon, että tekisin asialle jotain. Aivan sama
Entinen himo- (tai rehellisesti sanottuna fanaatikko-) urheilija ja nyt kolmannen lapsen jälkeen en saa itsestäni tarpeeksi irti, että ottaisin aikaa harrastuksilleni.
Eli kun ennen illan punttasin, pelasin, hypin ja huidoin joku maila tai sauva kädessä, niin nyt rentoudumme miehen kanssa telkkarin ääressä herkkujen kanssa tai maistelemme juustoja viinien kanssa.
Ennen rentouduin liikunnan ja sen jälkeisen hyvä nolon tunteen avulla, nyt syömällä.
Aika musta-valkoinen kun olen, niin olen sitten päästänyt kerralla ranttaliksi; juon kahvin kerman ja sokerin kanssa, ennen mustana.
Ennen join vettä, nyt kokista, mehuja tai makeaa alkoholia.
Popsin myös karkkeja pitkin päivää ja puhdistan lasten lautaset omaan napaani, jos eivät syö ruokaansa.
Eipä ihme, että koko on 4 numeroa suurempi.
Huonot ruokailutottumukset on opittu jo lapsuuden kodissa.
Inhoan läskejäni, ja aion päästä niistä pahimmista eroon.
mä ainakin tissuttelen olutta sellaisia määriä että niillä lihois jo armeijakin. ja myös pikku hiprakassa syön ihan vääriä ruokia kun en maistissa jaksa miettiä läskejäni :::(
Lihava on lihava ja hänellä on ylimääräistä rasvaa, mutta hän itse ei ole läski.