Onko teillä nyt pyhäinmiestenpäivä vai Halloween?

mahdollista :D

sen sijaan juhlapäivä, jota vietetään mieheni kotimaassa.

Emme muutenkaan ihannoi jenkkikulttuuria, niin ei iske kyllä tuo mauton krääsäjuhlakaan.

kun usassa ollaan. Suomessa ei ollut kumpikaan.

vietto on jenkkikulttuurin ihannoimista. Pitäisikö sitä ensin tutustua omaan kulttuuriperintöön ennen kuin alkaa muita opastamaan?





Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivän (29.9.) ja nykyisen pyhäinpäivän välisenä aikana, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.



Kekrin vietto



Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.



Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Kekrinä alkoi palveluväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen.



Kekri muistutti usein saksalaisia karnevaaleja.



Kekrin toisena päivänä lähdettiin "kekriä kiertämään". Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Kylän Kaisan paimentamana saattoi kulkueeseen kuulua myös Runsauden haltijatar, jonka iso rinta oli täynnä nännejä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. Kylän Kaisaksi puettiin kylän pisin tai komein mies. Hän vartioi pukkia.

Illalla lapset tosin halusivat laittaa naamiasivaatetta päälle ja huutelivat karkkia ja kepposta.

Aika pahvi olet.

vietto on jenkkikulttuurin ihannoimista. Pitäisikö sitä ensin tutustua omaan kulttuuriperintöön ennen kuin alkaa muita opastamaan? Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivän (29.9.) ja nykyisen pyhäinpäivän välisenä aikana, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä. Kekrin vietto Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat. Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Kekrinä alkoi palveluväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen. Kekri muistutti usein saksalaisia karnevaaleja. Kekrin toisena päivänä lähdettiin "kekriä kiertämään". Kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäriksi naamioituneita hahmoja ja jotka halusivat taloista kestitystä. Kylän Kaisan paimentamana saattoi kulkueeseen kuulua myös Runsauden haltijatar, jonka iso rinta oli täynnä nännejä. Ilmeisesti merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento. Kekripukki voitiin koota niin, että karhuntaljan tai vastaavan alla käveli kaksi miestä, kauhat sarvina, kirves kuonona ja pitkä varsiluuta häntänä. Olkia, turkkia ja naamareita käytettiin myös tässä rakennelmassa. Kylän Kaisaksi puettiin kylän pisin tai komein mies. Hän vartioi pukkia.

Ajankohta täsmää, samoin juhliminen, pidot, pukeutuminen, kiertely talosta taloon uhaten pahanteolla, mikäli herkkuja ei tipu..

Ajankohta täsmää, samoin juhliminen, pidot, pukeutuminen, kiertely talosta taloon uhaten pahanteolla, mikäli herkkuja ei tipu..

ps. meillä on pyhäinpäivä, enkä voisi kuvitellakaan jättäväni haudoille kynttilöitä viemättä ja vaihtavani sen luurankokarnevaaliksi. Luurangot ja möröt halventaa pyhäinpäivää.

vaan lapsen synttärit.



Ei ole halloween-teemaa emmekä huomioi pyhäinpäivääkään mitenkään

että liittyvät sadonkorjuuajan loppumiseen.

Tuo Halloween mitä nyt Suomeenkin yritetään tuoda on ihan täysin jenkkikopiota ei mitenkään minkään kekrijuhlan henkiinherättelyä.



Kyllähän krääsäkauppiaat yrittävät Suomessakin kaikkensa halloweenin puolesta.

no ei todellakaan kumpaakaan.

pyhäinpäivää

Pitää roikkua netissä todistelemassa kuinka henkeen ja vereen viettääkään sitä pyhäinpäivää..

Muistan vain, kuinka ennen krääsähalloweenin suurta tulemista näytti kauniilta, kun pyhäinpäivänä hautausmaa oli täynnä kynttilöitä. Kannatan ennemmin sitä mitä Suomessa oli joskus ennen, eli yhden päivän hiljentämistä edesmenneiden muisteluun, kuin nykyistä jenkkityylistä riekkumista.

mutta jos pitää valita niin Halloween mieluummin.

Ollut sen jälkeen kun lapset aloitti english kindergartenissa. Ja hyvä niin, inhosin aina yhtä ylimääräistä 'sunnuntaita' mutta nykyään on kiva.



Eli joo, olen nykyisen jenkkityylisen riekkumisen kannattaja.