Pelottaa meidän 3-vuotiaan puolesta..
Aina hänelle sattuu ja tapahtuu. Viimeksi viikko sitten putosi pää edellä kiipeilytelineestä, kun yritti kurottautua sellaiseen palomiestankoon. Olin vauvan kanssa n 3 metrin päässä, mutta en ehtinyt tajuta että sieltä tullaan alas, ennenkuin jo tapahtui. Onneksi oli toppavaatteet ja paksu pio sekä pehmeä alusta.
Kesällä kaatui kylpyhuoneessa ja löi päänsä, seurauksena tajuttomuus ja ambulanssikyyti sairaalaan. Onneksi selvittiin tästäkin säikähdyksellä.
Nyt on menossa päiväkotiin, ja pelottaa mitä siellä sitten keksii. Tosin on ammattilaisia ympärillä, jospa he onnistuvat suojelemaan tyttöä paremmin kuin äiti.
Mikään ei ole kamalampaa kuin pelätä lapsensa puolesta niin että kurkkua kuristaa..
Onko muilla vastaavanlaista?
Kommentit (9)
samaa kai se meillä kaikilla.. :)
Meidän 2v tuli tänään parisängystä alas kuperkeikalla työkalupakin päälle niin että varmasti sattui!! Ja olin siis puolen metrin päässä.. Ei vaan ehtinyt ottaa kiinni.
Ja sitten meidän 3 v:lle tapahtuu koko ajan jotain!! Useimmiten kaatuu ihan vaan suorilta jaloilta naamalleen.. Jaloissa on jotain tasapainohäikkää tai jotain..Ja mitä väsyneempi on , sitä useammin noita tapahtuu. Mutta kyllä meidän 5v on jo rauhoittunut, ikä tuo vähän järkeä toimintaan. On mm. pudonnut myös tuolilta alas monesti, nyt ei enää niin paljoa!
Kaverini lapsi oli samanlainen tapaturma altis ja hän pyysi vahtimaan lastaan ja hoitajat vahtivat hänen lastaan paremmin ja kielsivät kiipeilyt vaarallisiin paikkoihin.
ja meillä sattuu ja tapahtuu ihan jatkuvasti... Vanhin varsinkin oli nuorempana jatkuvasti mustelmilla, onneksi mitään sen pahempaa ei käynyt -tai ei ole vielä käynyt. Kamalaahan tuo on, mutta kyllä se vanhemmiten taitojen kasvaessa helpottaa, joten koita jaksaa! Jotenkin tähänkin turtuu vaan...
Emme asu Suomessa, täällä kaikki 3 vuotiaan menevät kindergarteniin, jota on pari tuntia päivässä. Eli päivähoito varmasti liian laaja käsite tässä tapauksessa.
2 ohjaajaa ja n 20 lasta.
Taidanpa vielä tähdentää noille hoitotädeille, että tällaista taipumusta on. On sitten kuitenkin ryhmän nuorin, joten ehkä katsovat perään hiukan.. Toivoen parasta ja peläten pahinta, voimia kaikille äideille :) !
Kuvitteletko heidän katsovan juuri sun pilttisi perään? Jos vaivautuisit hoitamaan itse kotona, tuskin se vauva sut täystyöllistää!
Alle 3-vuotiaiden hoitoa kotona nyt sentään tuetaan jollain tapaa, mutta mistäs saatas kaikille Suomen naisille ne varakkaat ukot, joiden palkoilla elätettäisiin vaimo ja mukulat niin, ettei ipanoiden tarttis olla ikinä hoidossa ennen kouluikää... Vai pitiks ne sit ottaa kotiopetukseen ja yksin saavat olla kotona ehkä kun täyttää 18v...?
Kuvitteletko heidän katsovan juuri sun pilttisi perään? Jos vaivautuisit hoitamaan itse kotona, tuskin se vauva sut täystyöllistää!
Alle 3-vuotiaiden hoitoa kotona nyt sentään tuetaan jollain tapaa, mutta mistäs saatas kaikille Suomen naisille ne varakkaat ukot, joiden palkoilla elätettäisiin vaimo ja mukulat niin, ettei ipanoiden tarttis olla ikinä hoidossa ennen kouluikää... Vai pitiks ne sit ottaa kotiopetukseen ja yksin saavat olla kotona ehkä kun täyttää 18v...?
Jos luit, ap kirjoitti ettei asu suomessa vaan ilmeisesti euroopassa missä on normaalia että 3 v lapsi menee kerhoon pari kertaa viikossa pari tuntia kerrallaan.
Olisiko tässä se syy, miksi eurooppalaiset ovat sosiaalisempia, hyvätapaisempia, eivätkä tällaisia tuppisuu-suomalaisia jurnakkeita jotka vaan puukottaa ilkeyksillään ja kateuttaan toisiaan selkään.
olen siitä huolissaan edelleen. Sille on tapahtunut pienenä, vaikka mitä ja siksi en luota poikaan varmaan koskaan.
Onneksi on hengissä, olisi voinut olla kuollutkin.
Varoitin myös päiväkotia ja mitä ne tekikään, eivät välittäneet varoituksistani.
Joten lapsi sitten karkasi ja sokkona ylittänyt risteyksen sukat jalassa.
On ollut varsinainen koheli ja raskas hoidettava.
Nyt jos mulla olisi tietyntyyppinen lapsi, niin hoitaisin varmasti lapsen ainakin 5v. asti kotona, vaikka rahat olisikin vähissä.
Monta kertaa poika killui telkkarin päällä, nosti takaliedeltä kattilan ja tehnyt ja sattunut vaikka mitä.
Aina olen ehtinyt kuitenkin väliin.
Ei meidän esikoiselle paljoa mitään sattunut, kun oli eriluontoinen.
Kuvitteletko heidän katsovan juuri sun pilttisi perään? Jos vaivautuisit hoitamaan itse kotona, tuskin se vauva sut täystyöllistää!