Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teininä kadehtimasi henkilö: mitä hän on nyt?
21.12.2009 |
Minä kadehdin teininä erästä ikätoveriani joka oli mielestäni äärettömän kaunis, laiha, siisti, fiksu, äärettömän cool ja poikien suosiossa..
Nyt vuosien jälkeen hän pyysi minua fb-kaverikiseen ja sitä kautta tekemiäni havaintoja: hän ei ole mikään erityisen kaunis, oikeastaan av:n mukaan omaa wt-ulkonäön (pukeutuminen, hiukset, meikki, lävistykset), ei ole saanut mitään koulutusta, ei ole töissäkään, pari muksua hyvin nuorena (en tiedä ovatko samalle isälle)joiden isästä on eronnut, asuu hirveällä lähiöalueella ja päivitykset luokkaa: "alkon kautta kotiin", "lähiöpubiin"..
Näin ne vuodet vierii ja näkemykset muuttuu.
Kommentit (23)
joka oli kaikkien mielestä mukava, suosittu, fiksu, urheilullinen ja ylipäänsä mahtava tyyppi.
Hän on edelleen kaikkea tuota. Normaalissa, hyvässä ammatissa (ei mikään supermenestyjä mutta ammattilainen alallaan), naimisissa, sai juuri esikoisensa, todella laaja ystäväpiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menestyi hyvin koulussa, oli silti suosittu, kiltti, kohtelias, kaunis ja hänen perheensä oli tavallinen keskiluokkainen kiiltokuvaperhe. Itse rämmin peruskoulun läpi surkein arvosanoin ja meidän perhe oli hävettävän erikoinen, oltiin kuin emmerdalen dinglet, kova-äänisiä ja röyhkeitä. Nyt olen itse kiltti ja onnellinen kotiäiti, tämä tyttö on gina tricotissa kassana, tosi raflaavasti pukeutuva/meikkaava ja seurustelee yhden huonomaineisen pikkuroiston kanssa. En kadehdi enää mutta mietin miksi hän muuttui.
huumevuosina ja nykyään asuu erakkona kun pelkää ihmisiä. Miehensä ja ystävänsä kuolleet huumeisiin. Vaikka hän kiusasi minua silloin, säälin häntä nyt kovasti (en silleen "siitäs sait" vaan ihan tosissaan) ja haluaisin jotenkin viestittää hänelle etten ajattele hänestä pahaa mutta hän vain tuijottaa aidan takaa kun ulkoilutan koiria ohikulkevalla metsäpolulla.
Joka oli
-Kaunis
-Laiha
-Sai kenet halusi
Nyt hän
-On sairastunut anoreksia & bulimian
-Ollut nuorisopsykiatrisessa sairaalassa vuoden
-Saanut lapsen 19-vuotiaana,mutta ei ole miehen kanssa
-Ei saa enää ketä haluaa
-Huoran maine
olisin suoranaisesti tai jatkuvasti kadehtinut ketään. Välillä jostakin syystä jotakin ystävääni, ja joskus hyvien perheiden kauniita tyttöjä. Koska heillä oli hienoja harrastuksia, rahaa, ihanat kodit ja kauniita vaatteita. En tiedä mitä heille kuuluu, enkä välitäkään. Olen itse saanut ihanan perheen ja akateemisen tutkinnon, nyt minulla on kaunis koti, kivoja vaatteita ja harrastuksia, ja se on tärkeintä. Työväenluokkaisen alkoholistiperheen tytölle nämä ovat isoja juttuja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tienasi vähän rahaa niistä ja perusti jonkun firman saksaan. On nyt miljonääri ja 4 lapsen äiti. Täytyy sanoa. Olen jonkinverran kateellinen hänen elämälleen.
luokan erästä poikaa. Hän oli pitkä, komea, fiksu, hyvin käyttäytyvä ja täyden kympin oppilas. Ja lisäksi osasi näytellä todella hyvin koulun juhlissa.
Hän on opiskeli lääkäriksi ja meni naimisiin saman tytön kanssa, jonka kanssa meni jo 16-vuotiaana kihloihin. Tämän päivän tilannetta en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kadehdin jotain tiettyä ominaisuutta, esim. sosiaalisuutta, mutta sitä oli monissa ihmisissä. Olin sen verran omiin ongelmiini kääriytynyt teini, etten viitsinyt kuluttaa energiaa muiden kadehtimiseen.
No erään pari vuotta vanhemman tytön muistan, jota jollain tasolla ihailin, koska hän oli kaunis ja jotenkin kauhean hienostunut. Tavattiin myöhemmin yliopistossa, ja meistä tuli hyvänpäiväntutut. Mukava tyttö, en tiedä mitä nyttemmin tekee.
jokainen pelkäsi häntä. Myöhemmin kuulin luokkakokouksessa hänen menestyneen Usassa vapaapainissa ja stunttinakin hän on melkoisen menestynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin hän varmaan tunnistaisi itsensä helposti tästä.
Tienasi vähän rahaa niistä ja perusti jonkun firman saksaan. On nyt miljonääri ja 4 lapsen äiti. Täytyy sanoa. Olen jonkinverran kateellinen hänen elämälleen.
Kadehdin rinnakkaisluokaltani tyttöä jolla oli kaikkea, vanhemmat kustansi kalliita baletti- ja tanssiharrastuksia, talvisin kävivät laskettelemassa ja etelän reissuilla, oli hoikka ja kaunis ja kaikkien suosiossa ja menestyi koulussa hyvin. Meni lukioonkin.
Siksi olinkin ihan H.Moilasena kun vuosien jälkeen näin hänet todellakin järkyttävän lihavana mäkkärin kassalla. Sen jälkeen meni vuosi ja näin hänet jälleen samaisessa mäkissä kassalla ja myöhemmin samana iltana olivat kavereidensa kanssa lidlissä ja lastasivat kauppakasseihin kosolti siideriä ja kaljaa. Nyttemmin on tullut vastaan ja yhtä lihavana edelleen, mäkissä en ole käynyt muutamaan kuukauteen joten en tiedä onko siellä vielä.
Olisi mielenkiintoista tietää miten muuten hänen elämänsä. Harva kolmekymppinen kai enää mäkissä on töissä :o)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en kadehtinut ketään. Miksi olisinn?
Ehkei "pidäkkään", mutta eiköhän lähes jokainen meistä ole joskus kadehtinut jotakin? Edes teininä. Normaali tunne, ei tosi kovin positiivinen sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täydellinen av-mamma ketään kadehdi!
Sen huomaa yleensä monista aloituksistakin... Not. Kadehditaan sossun tuilla eläviä, naapuria, omia kavereita, maahanmuuttajien tukia, miehen siskoa, omaa siskoa, puistomammoja, uramammoja, Martina Aihtolehteä, Lindaa, Tanjaa... Kaikkea mikä liikkuu.
yrityksessä ja saa varmasti ihan kivaa palkkaa. Lapseton, asuu avoliitossa akateemisesti koulutetun miehen kanssa. Harrastaa aktiivisesti kaikkea liikunnallista. Eli elää elämää jollaista mäkin haluaisin jos ei olisi lapsia.
on nykyään erikoislääkäri, jolla on virka yliopistollisessa sairaalassa ja yksitysivastaanotto. Onnellinen perhe ja kaunis koti. Lisäksi hän loistava laulaja :-)
ja inhoamista suosikkitytöistä ei valitettavasti tullut mitään rupsahtaneita laitapuolenkulkijoita. Eniten kadehtimani on ehkä vähän lihonut mutta edelleen kaunis ja töissä jossain ministeriössä.
ja joilla oli varaa muotivaatteisiin.
Eikä mulla ole mitään kuvaa siitä, mitä heistä on sittemmin tullut. Niin pitkälle ei kiinnostus ole riittänyt...
Muistan teininä kadehtineeni hänen ulkonäköään ja perhettään, oli niin idyllistä olevinaan. Sittemmin isä jätti perheensä jonkun hepsankeikan takia ja selvisi että on ollut pettämistä koko ajan, tämä suosikkityttöni sairastui syömishäiriöön ja yritti itsemurhaa jne. :(
Alue: Aihe vapaa
kateellinen meidän luokan tytölle, joka oli koulun suosituin tyttö. Kaikki pojat olivat tyttöön ihan lääpällään, hän olisi silloin saanut kenet vain.
Nyt luokkalaiseni ovat n. 30v. ja hän taitaa olla siltä meidän yläasteen aikaiselta luokalta ainoa, jolla ei ole perhettä. Asuu sinkkuna yksin, lapseton.
Enää en kadehdi. Mä olen saanut kolme lasta, mitkä olen halunnutkin, ihanan miehen, mukavan, turvallisen perhe-elämän.
En sitten tiedä, jos tämä kahdtimani tyttö haluaa elää sinkkuelämää, voihan sekin olla mahdollista. Meidän silloinen luokka vaan kokoontui tuossa jokin aika sitten ja hän totesi ihan hämmästyksissään: "Olenko ainoa, jolla ei ole lapsia, eikä vakituista parisuhdetta?!" Ja äänensävy oli sellainen, että tuli mieleen, että hän kadehtii ehkä nyt meitä muita? Tiedä sitten... Jos se onkin vain minun alitajunnassani oleva toive ;)