Oletko koskaan lukenut lapsellesi tai miehellesi tulleita tekstiviestejä?
Kommentit (25)
... että itse aiheutetusta pahasta olosta on vastuussa vain itse ja myös seuraukset kantaa vain itse.
Jos mun kännykkääni tutkii KUKAAN muu, oli se mies tai nainen, niin suhtautumiseni muuttuu erittäin vittumaiseksi ja olen pitkävihainen.
Tiedän ettei ole sopivaa mutta oli mielestäni aihetta ja ihan oikeassa olin.
Lapset ovat tosin niin pieniä etteivät vielä saa tekstiviestejä.
Niihin tulee joskus edellisen numeron omistajalle tarkoitettuja viestejä.
luen. Meillä kummallakin on yksityisyys vaikka ollaankin yhdessä.
Luin miehen viestit kun sai vanhalta työkaveriltaan viestin "en vain voi lakata ajattelemasta sinua". Paljasti tuon itse selittelyllään (luuli minun nähneen viestin kun olin ihan vieressä). Siinä vaiheessa kun sain puhelimen, ei ollut mitään kuin äidiltään ja minulta.
Asiaa käsitellään uudelleen kunhan lapset kasvavat. Nyt ei vois vähempää kiinnostaa mitä sen puhelimessa on.
Sen voi aika helposti yleistää koskemaan kaikkia naisia.
Onneksi luin. Hänellä oli ystävä jolla oli itsetuhoisia
ajatuksia.
Kerroin asiasta kouluterveydenhoitajalle ja hän ammattitaidoilla hoito asian.
kylläkin vain pyydettynä, siis että mies pyytää katsomaan keneltä tuli viesti ja sitten lukemaankin sen jos ei itse pääse puhelimen luo.
Eipä ole tarvinnut ilman lupia käydä puhelinta räpläämässä. Ja lapsella ei vielä kännykkää ole (5,5 v)
En lue muidenkaan ihmisten viestejä. Ärsyttää sellainen symbioosiajattelu, että kaikki olisi yhteistä....Mulla ei ole mitään salattavaa, mutta minun puhelimeni on minun ja siihen tulevat viestit luen VAIN minä.
Tosin eipä hänelle niitä yleensä tulekaan, kaveritkin soittavat mieluummin.
eli mies monesti pyytää lukemaan viestin hänelle, jos sellainen tulee. Mutta en selaile vanhoja viestejä, enkä automaattisesti lue viestiä, vain pyynnöstä.
Lapset ovat vasta alaluokkalaisia, eikä heille viestejä tule.
ei meillä ole mitään salattavaa toisiltamme.
hän suorastaan pyytää joskus tarkistamaan onko tullut viestejä ja jos on niin keneltä ja mitä asiaa. Hänellä on työpuhelin ja oma kännykkä erikseen ja jättää työkännyn kotiin kun lähtee harrastuksiin ja töihin ei ota kotipuhelintaan. Saatan myös itse avata viestin kun hän ei ole poissa ja välittää sen toiseen puhelimeen edelleen, jos asia on kiireellinen. Minä myös vastaan hänelle tuleviin puheluihin, jos ei satu olemaan juuri paikalla kun puhelin soi (tosin en työpuhelimeen). Välillä myös vaihdamme puhelimia päittäin, omassani kun on navigaattori ja hänellä ei...
Mutta tarkistamme myös toistemme sähköposteja, FB sivuja, blogeja, yms. Myös pankkitilit on yhteisessä verkkopankissa, joten näämme toistemme tilitiedotkin, vaikka molemmilla onkin omat rahat ja erilliset tilit.
Jos ne toiset ihmiset eivät lue sinun viestejäsi, niin sinulla ei ole mitään syytä ärsyyntyä.
En lue muidenkaan ihmisten viestejä. Ärsyttää sellainen symbioosiajattelu, että kaikki olisi yhteistä....Mulla ei ole mitään salattavaa, mutta minun puhelimeni on minun ja siihen tulevat viestit luen VAIN minä.
miehen viestejä. Meillä on omat puhelimet mut ihan yhteis ymmärryksessä luetaan toisten viestit. Vähä niin kuin puhelimet olis yhteisiä.
lukea miehen tekstareita ja hänen FB-profiilissakin käyn useammin kuin hän itse. Postitkin avaa se kumpi ehtii. Ei meillä ole salattavaa, ihan luonnollista meille.
Miehelle tullut viesti aukesi nappia painamalla kun ei ollut näppäin lukossa.ja mitäs sieltä sitten löytyikään.paljon pahaa mieltä ja luottamus pula.