Pitäskö 9-vuotiaiden pärjätä jo pihaleikeissä ilman aikuisten vahtimista?

niin 9-10 -vuotiaat ovat yleensä valvomatta pihalla. Mutta vaaratilanteita tai jotain "hullua" tapahtui vähän väliä. Eipä niistä vaaroista yleensä mene mitään tietoa vanhemmille, jos lapset ovat selvinneet säikähdyksellä. (Esim. katolta putoaminen, puusta korkealta putoaminen ja fillarilla autoon törmäys yms.)

mutta kyllämeidän 9-, 8- ja 5-vuotias silti ovat keskenään pihalla.

Yrittävät saada harjalla tökkimällä katolta lumet tippumaan. En sitten tiedä katkeaako siinä selkäranka jos nuo kaikki lumet römähtävät päälle.



Aaumpäivällä laskivat pulkkamäkeä tielle. (Ei mitään mahdollisuutta pysäyttää ennen tietä.)



Vanhempansa ovat kotona, eli kaipa hekin näkevät mitä tapahtuu. En viitsi mennä ovikelloa soittelemaan.



Eli hyvin tuntuvat pärjäävän. :/

Koululaisten äitinä tuntuisi tosi vaikealta rajoittaa tuon ikäisten tekemiset täysin valvontani alle. Jo koulumatkat aiheuttavat haasteen "täydelliselle valvonnalle".



Itse olen huomannut, että n. 2-luokkalaisena alkaa reviiri pikkuhiljaa kasvaa ja vanhempien tehtäväksi jää se, miten laajaksi sen antaa kasvaa. Meillä on tosi tarkat rajat, mutta ne ulottuvat esim. koulun pihalle ja omakotitaloalueellamme tiettyihin kortteleihin, joissa en ole näköyhteydessä lapsiin. Aina pitää ilmoittaa mihin menee ja kännykkä pitää olla mukana jos on ihan naapurustoa kauempana. Lisäksi on tietenkin tarkat ajat jolloin pitää tulla kotiin eikä tuntikausia voi olla omilla teillään. Mutta vapauttakin on hiukan pakko antaa. Esimerkiksi tilanne on usein se, että 3-4 tytön porukka pyöräilee koulun pihaan leikkimään ja tuntuisi todella oudolta seurata mukana valvomaan.

mielestäni kannattaisi miettiä omia kasvatustaitoja.

Lapselle pitää puhua paljon mitä ei saa tehdä ja miksi.

Mikä on oikein ja väärin.

Näin toimitaan meidän pojan kanssa, joka täyttää 6v. ja on tapana sotkeutua kaikkeen.

Jatkuvaa keskustelua mitä saa tehdä ja mitä ei.

Eräät karmeat kakarat ne vaan mellastavat rajattomasti, rikkovat tahallaan paikkoja ja kiusaavat suunnilleen kaikkea elollista. Onko niitä kukaan oma järkevä vanhempi koskaan vahtimassa saati kertomassa mikä on oikein mikä väärin, no ei! Virkavallan kanssa joutuvat aivan varmasti tulevaisuudessaan tekemisiin mutta mahtaakohan sekään kiinnostaa niiden vanhempia.



Normaalin kasvatuksen saanut kiva lapsi varmasti pärjääkin, vastauksena siis ap:lle.

Jossei koululainen osaa olla kavereidensa kanssa, niin pysyköön sitten kotona.

että meillä kaikki on ulkoilleet ilman aikuisia 4-vuotiaasta lähtien, taloyhtiön pihalla.

Täälläpäin yks poika jota tokalla luokallakin vielä saatellaan kouluun, eikä saa mennä lähipihaa pitemmälle. Heti kun pääsee vanhempien näköetäisyydeltä pois, alkaa tyhmyyksien teko ja tottelemattomat temput. Eli naapurusto on helisemässä. Omat vanhemmat ovat sitä mieltä ettei heidän herranterttu mitään pahaa koskaan tee.

Eräät karmeat kakarat ne vaan mellastavat rajattomasti, rikkovat tahallaan paikkoja ja kiusaavat suunnilleen kaikkea elollista. Onko niitä kukaan oma järkevä vanhempi koskaan vahtimassa saati kertomassa mikä on oikein mikä väärin, no ei! Virkavallan kanssa joutuvat aivan varmasti tulevaisuudessaan tekemisiin mutta mahtaakohan sekään kiinnostaa niiden vanhempia.

Normaalin kasvatuksen saanut kiva lapsi varmasti pärjääkin, vastauksena siis ap:lle.

ilman valvontaa, mutta näinhän ei aina ole. Jotkut lapset tarvitsevat enemmän opastusta kuin toiset. Lapsen kanssa pitäisi jutella siitä olemisesta (perussääntäjä niin sosiaaliseen olemiseen kuin muutenkin).

Osa ei usko mitään. Tekevät mitä huvittaa, vaikka mitä sanois. Tavaroita hajoaa ja muuta hullua ku pitää näyttää toisille et mä oon kova jätkä ja uskallan.

*

Ei saa tuoda kavereita omaan pihaan. Täytyy oleilla tyhjillä tonteilla, joita vielä muutama jäljellä. Tai sitten peltoaukealla tai lähimetsässä.

Osa ei usko mitään. Tekevät mitä huvittaa, vaikka mitä sanois. Tavaroita hajoaa ja muuta hullua ku pitää näyttää toisille et mä oon kova jätkä ja uskallan.