Lue keskustelun säännöt.
Miksei abortinvastustajilla ole ikinä kunnon perusteita?
08.01.2010 |
Mistä johtuu se, ettei kukaan tällä palstalla pyörivistä abotinvastustajista ole valmis seisomaan sanojensa takana; perustelemaan kantaansa?
Kaikissa ketjuissa, joihin olen törmännyt, argumentit ovat yleensä luokkaa "abortti on murha, koska se vaan on", "vauvat on söpöjä", "olet varmasti lapsenmurhaaja/pedofiili/mielisairas, jos olet eri mieltä kanssani" tai "miksei olisi".
Nämä tyypit ovat kuitenkin aina kärkkäästi tuomitsemassa vaikeita asioita täällä puivat huonoiksi ihmisiksi ja arvottomiksi äideiksi. HIljaista tulee vasta, kun joku kysyy, miksi.
Eivätkö tämän palstan abortinvastustajat itsekään pidä kantaansa järkevänä? Vai onko asia heistä niin yhdentekevä, ettei sen puiminen ole fiksua?
Kommentit (8)
Nimittäin ruusunpunaisissa unelmissa. Siellä nainen päättääkin jättää abortin tekemättä ja istuu synnytyksen jälkeen vaaleanpunaisessa nutussa pieni nyytti sylissä onnellisesti hymyillen. Siinä maailmassa raskaaksi tulevat vain potentiaaliset hyvät äidit, ei siellä ole tunne-elämältään epävakaita narkkaireita, jotka eivät ehkäise siitä syystä ettei elämä ole millään muullakaan osa-alueella millään lailla hallinnassa. Jne.
Heidän maailmassaan kukaan ei tule raiskatuksi ja kaikki vauvat syntyvät elinkelpoisina. Raskaus ei koskaan vaaranna kenenkään henkeä tai mielenterveyttä ja kaikilla on aina sopiva elämäntilanne lapselle. Äidiksi sopimattomat eivät tule raskaaksi jne.
Toivottavasti he pysyvät omalla planeetallaan eivätkä tule tänne tavallisten ihmisten joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyse ei ole siitä onko joku valmis äidiksi vaan ihmisen oikeudesta olemassaoloon.
kyse ei ole siitä onko joku valmis äidiksi vaan ihmisen oikeudesta olemassaoloon.
äidin pinnasänkyyn vauvana unohdetulle lapselle. Ihan oikeasti abortti on armelias vaihtoehto niissä tapauksissa. Ihmisellä on oikeus myös huolenpitoon ja rakkauteen, pelkkä elämä ei riitä. Mutta sitäpä sinä et tunnu ymmärtävän.
En ole ikinä osallistunut tällä palstalla yhteenkään aborttikeskusteluun aikaisemmin enkä aio tämän jälkeenkään jäädä kinaamaan asasta. Ymmärrän myös erilaisia elämäntilanteita ja sen, että joskus abotti on perusteltu. Valtaosa suomalaisista aborteista tehdään kuitenkin mielestäni ihan liian löyhin perustein.
Minusta asiassa ei ole kysymys sen kummemmin ruusunpunaisista unelmista kuin uskonnostakaan, vaan yksinkertaisesti siitä, missä vaiheessa elämän katsotaan alkavan. Mielestäni hedelmöistyshetki on ainoa looginen ja yksiselitteinen hetki jolloin elämän voidaan katsoa alkaneen. Kaikki muut hetket ovat pelkkiä veteen piirrettyjä viivoja ja mielikuvia.
Jos kerran katson elämän alkavan hedelmöityshetkestä, niin silloin ainut rehellinen ja looginen päätelmä on, että aborttissa tapetaan ihminen, tykkäsin siitä päätelmästä tai en. Tämän päätelmän jälkeen seuraava mielipide on pakko muodostaa siitä, onko ihminen luvallista tappaa ja jos, niin missä olosuhteissa. Sitä pohdintaa taas ei voi ulottaa enää pelkästään syntymättömiin ihmisiin, vaan silloin pitää pohtia koko ihmisen elämänkaarta hedelmöityksestä vanhuuteen.
Kun rehellisesti pohdin sitä, missä tilanteissa toisen ihmisen tappaminen voisi olla mielestäni perusteltua, niin niitä tilanteita tulee mieleeni vähän, mutta tulee kuitenkin. Tähän pohdintaan pitää kuitenkin syntymättömien lasten lisäksi ottaa mukaan esimerkiksi törkeisiin henkirikoksiin syyllistyneet ihmiset, parantumattomasti sairaat ja kuolemaa toivovat ihmiset, ehkä myös joitain muita ryhmiä. Ja kun pohdinnan ulottaa tälle tasolle niin se alkaakin olla jo kaikkea muuta kuin yksinkertaista.
Itse syytän abortin raivopäisiä puolustajia lähinnä älyllisestä epärehellisyydestä ja loogisten perustelujen puutteesta. Jos esittämäni mittaisen pohdinnan jälkeen päätyy perustellusti puolustamaan ihmisen tappamista, niin hyväksyn mielipiteen vaikken ehkä olekaan samaa mieltä. Sen sijaan kaikki vähempään ajatteluun perustuva abortin puolustaminen on mielestäni puhdasta itsekkyyttä ja oman edun ajamista toisten hengen kustannuksella.
Siis oikeasti idiootin syy on minusta toi "no narkkarin lapset pitää saada tappaa kun ei niitten elämä tu oleen elämisen arvoista". Ei ihme mikä perustelu. Täällä jengi sanoo että mielenvikaset ja vammaset kuitenkin tappaa lapsensa kehtoon tahallaan tai vahingossa niin armeliainta olis tappaa se kohtuun. Mitenkäs toi teidän tosielämässä oikein tapahtuu, etukäteen pitäs tietää että sille lapselle käy jotain pahaa ja se voidaan sitte abortoida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että minusta lapsi on ihminen siitä asti kun se alkaa kohdussa kasvaa?
Nimittäin ruusunpunaisissa unelmissa. Siellä nainen päättääkin jättää abortin tekemättä ja istuu synnytyksen jälkeen vaaleanpunaisessa nutussa pieni nyytti sylissä onnellisesti hymyillen. Siinä maailmassa raskaaksi tulevat vain potentiaaliset hyvät äidit, ei siellä ole tunne-elämältään epävakaita narkkaireita, jotka eivät ehkäise siitä syystä ettei elämä ole millään muullakaan osa-alueella millään lailla hallinnassa. Jne.