Lue keskustelun säännöt.
Plkään kätkytkuolemaa ihan kauheasti -onko normaalia?
25.10.2009 |
Vauva on kohta 3 kk, mutta en vieläkään osaa ollenkaan rentoutua, vaan pelkään kätkytkuolemaa ihan kauheasti. Kun vauva nukkuu, on koko ajan pakko käydä tarkistamassa että hengittää, yöllä katson miljoona kertaa, että peitto on kiinni niin, ettei pääse pään päälle ym. Lapsen päiväunien aikaan (nukkuu partsilla) en voi kuvitellakaan meneväni nukkumaan vaikka olen tosi väsynyt. Ja lähes joka kerta kun käyn katsomassa vauvaa, näen silmissäni näyn kuinka se ei enää hengitä jne.
Onko muilla tällaista? En ole ainakaan omasta mielestäni masentunut eikä myös mitään kätkytkuolema- tms. kokemuksia ole takana. En vaan osaa rentoutua ja mitä väsyneemmäksi menen sitä enemmän näen joka puolella vaaroja, jotka vauvaa uhkaa. Välillä on edes vaikea antaa lasta isän hoitoon, kun pelkään, että kompastuu tms.
Kommentit (3)
Ja äidit pelkää lastensa puolesta. Voin kertoa että se ei lopu, muuttuu kyllä. Kun ei tarvitse pelätä enää kätkytkuolemaa, pelkäät kaatumista, putoamista, tukehtumista ruokaan, auton alle jäämistä, leikeissä sattuvaa vahinkoa, sairastumista, pahoinpidellyksi tulemista, alkoholimyrkytystä...
Mitä isommaksi lapsesi kasvaa, sitä enemmän vaarat häntä uhkaa. Huokaise nyt helpotuksesta hetkeksi, vauvasi on pieni ja turvassa ja kätkytkuolema on harvinainen kuitenkin! Lepää ja nauti vauvasta.
T. kolmen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nro 5 kirjoitti hyvin! :)
Minäkin olen pelännyt kätkyt-kuolemaa etenkin ekan lapsen kohdalla, Itse ajattelin sen johtuvan siitä, että olin saanut keskenmenoja ja kärsinyt lapsetomuudesta vuosia... Pelkäsin sitten älyttömästi, että menetän vauvan. Minä myös heräilin yöllä katsomaan hengittääkö vauva ja päivällä sitä myös kävi ylikierroksilla ettei voinut nukkua...
Vieläkin "ahdistun", kun ajattelen aikaa milloin lapset ovat jo isompia ja esim koulussa! Hui, ei kai niitä voi tuonne liikenteen sekaan päästää jne. :D
Minä olen kyllä stressaaja ja saatan nukkumaan mennessä hyvinkin miettiä ja murehtia, että mitä jos yöllä syttyy tulipalo, mitä jos tulee sota jne. En vaan voi itselleni ja ajatuksilleni mitään! :)
Minä plekään samaa, vaikka lapsi ei ole vielä edes syntynyt. Omalla kohdallani kaikenlaiset pelot liittyvät omaan psyykkiseen sairauteen.
Sinun kohdallasi kuulostaa siltä,e ttä saatat olla yliväsynyt ja se ainakin pahentaa tilannetta. Suosittelen keskustelemaan asiasta neuvolassa.