Analysoikaa mua, please

Eli mikä mua vaivaa, kun: olen pettänyt kahta kolmasosaa poikaystävistäni (niitä kertoja olen katunut, kun olen oikeasti välittänyt ko. poikaystävästä, muita en). Valehtelen aika paljon, kun se on vaan helpompaa kuin totuuden kertominen. Olen usein täynnä vihaa, vaikka sille ei ole mitään syytä. Joskus vastaantulevat ihmiset ärsyttävät minua niin paljon, että tekisi mieli ampua ne. Ajattelin, että jos saan lapsen, minusta saattaa tulla hirviöäiti, joka vaan kiusaa avutonta lasta, koska omakin lapsuus oli niin paska. Tai siis voisin kuvitella itseni sellaisena äitinä, joka kostaa omat traumansa lapselleen. Olen todella kateellinen monille ihmisille. Arvotan ihmisiä useimmiten lähinnä ulkonäön perusteella, esim. miespuolisia ystäviä sen mukaan, minkä näköisiä he ovat. Mikä on ongelmani?