Kun kukaan ei halua alkaa

..meidän kohta 5v tyttö on aivan samanlainen! Hän pomottaa muita eikä leiki ellei homma mene hänen ehtojensa mukaan. Nuorempana tuo vielä meni, mutta eivät tämän ikäiset lapset enää jaksa leikkiä tuommoisen pomottelijan kanssa..



Yksi ehdotus kyllä olisi pyytää pihakavereista jotakuta esim. uimaan kanssanne?

Alkukesästä otimme naapurin pojan Hoplopiin mukaamme ja pojilla oli hauskaa. Syötiin siel poppareita ja poitsuilla sujui hyvin kun ei ollut varsinaista leikkitilannetta, mutta heti kotiympyröissä samainen naapurin poika löysi mukavammat leikkikaverit.

ap

koska ongelma on uusi. Pystyykö tuonikäisen kanssa jo keskustelemaan niin että voisi luodata mahdollisia syitä muutokseen? Ei päiväkodissakaan todennäköisesti ole lapsia jotka erityisemmin tykkäisivät siitä että koko ajan pomotetaan ja riidellään, joten muutos lienee tapahtunut nyt ihan hiljattain pojan käytöksessä.



Meillä on nelivuotias menossa kohta hoitoon ja odotan vähän jännityksellä mitä siellä tapahtuu, sillä puistossa se on nimenomaan ollut tosi komentelevainen. Siellä pystyn estämään jatkuvan komentelun ja pitämään tunnelman suht rauhallisena kun olen koko ajan itse paikalla, mutta pelkään että homma repeää käsiin sitten kun en ole itse vahtimassa.

itse näkemässä miten pojalla meni päiväkodissa mutta luotin silloin lto:n sanaan että hyvin menee ja kavereita on. Ongelma on ollut lähinnä viimeisen vuoden kun poika on ulkoillut itsekseen enkä ole ollut paikalla neuvomassa miten toimia milloinkin. Esim jollakin pihassa on synttärit niin kukaan ei kutsu minun poikaa.

Jotkut lapset ovat vaan enemmän "oman tien kulkijoita" ja viihtyvät kenties paremmin yksin kuin ryhmässä. Se on tietenkin tärkeintä, että koulussa kykenee noudattamaan sääntöjä ja tekemään yhteistyötä muiden lasten kanssa.

Itse olen tuolle meidän lähes 5-vuotiaalle koittanut selittää etteivät kaverit pidä komentelusta, mutta huonosti on puhe mennyt perille.. Mitä muutakaan tässä voi tehdä?



Nro. 2

että ehkä meidän poika on omantienkulkija koska on tottunut olemaan paljon yksin tai minun kanssa (olin yh kauan ennen kuin löysin uuden miehen). Poitsu kuitenkin itse haluaisi leikkiä muiden kanssa mutta ehkei varsinaisesti tarvi muita leikkiinsä avuksi vaan toiset on enemmän haitaksi kun eivät ymmärrä sääntöjä. siis poikani loisi säännöt mieluiten yksin. Mutta pitääkö poikaa tukea olemaan enemmän yksin vai rohkaista etsimään vielä uusia kavereita?

Onko pojalla harrastuksia? Jos löytyisi harrastus, josta hän pitää voisi sieltä löytyä samanhenkisiä leikkikavereita?

Meidän tyttö käy muskarissa ja on oikeastan vasta viime lukukaudella alkanut toimimaan siellä ryhmän sääntöjen mukaan. Uskon, että tuommoinenkin ryhmätoiminta tekee hyvää näillä omantienkulkijoille :)

ja siksi siellä on helpompi kaikkien päästä mukaan leikkeihin. Meillä ekaluokkalaisella pojalla oli vaikeuksia myös koulussa, vaikka pk oli mennyt "ihan hyvin". Ei hän sielläkään se suosituin ollut ja saattoi joskus valittaa, ettei ole kavereita mutta useimmiten leikki iloisena porukassa kun hain. Koulussa lapset on välitunnilla keskenään ja klikkejä syntyy ja kiistat pääsee eskaloitumaan pahoiksi ennen kuin aikuiset puuttuu niihin. Ei siis välttämättä ole niin että mitään olisi tapahtunut pojan elämässä, muuta kuin se että hän joutuu nyt pärjäämään yksin porukassa - eikä vielä osaakaan.



Vinkkejä en juuri osaa antaa. Yritä saada kaverieita teille käymään yksi kerrallaan tai mukaan jonnekin retkelle ja ohjaile lapsesi käytöstä, jos se onnistuu liikaa puuttumatta. Vaikeaa tuonikäisen kuitenkin on vielä hillitä itseään. pitkällä tähtäimellä jokin harrastus voisi olla hyvä. Meidän poika pelaa jalkapalloa ja vaikkei sieltäkään ole mitään bestistä löytynyt, niin siellä pääsee ainakin kokemaan sellaista me-henkeä muiden samanikäisten kanssa.

Uusi harrastus voisi olla paikallaan. katselin jo jalitsujen junnutoimintaa sillä silmällä vaikka poika itse ei oikein innostu. Täytyy varmaan kannustaa enemmän häntä jos vaikka rohkaistuisi. Auttaakohan aika tämmöisessä vai syrjäytyykö hän entistä enemmän ikätovereistaan mitä luulette? Olen jo luonut kauhuskenaarioita pojan tulevaisuudesta koulukiusattuna hylkiönä.

Mutta sitten katson miten onnellinen ja suloinen poika on silloin kun asiat sujuu ja yritän uskoa että kyllä se siitä. Varmasti ikäkin auttaa, kun oppii hillitsemään itseään. Vahvimpina hetkinä olen ajatellut myös niin, että jos nyt koulussa on joskus kurjaa ja omalla pihalla ei ole kavereita, niin ei se pilaa koko elämää. Poika käy treeneissä, leikkii isonveljen kanssa, viettää laauaikaa vanhempien ja isovanhempien kanssa. Ehkä se riittää. Toki kannattaa olla tarkkana ja jutella opettajan ja vaikka psykologinkin kanssa, jos poika kovasti kärsii kaverittomuudesta. Vaikea siinä on kuitenkaan mitään muuta tehdä kuin yrittää omaa lasta opastaa.



10

Lapset on erilaisia, osa sosiaalisia ja osa vähemmän. Sosiaaliset taidot kyllä karttuvat iän myötä, lapset on erilaisia kypsyysasteeltaan tässäkin asiassa. Usein he ovat myös perineet vanhemmiltaan, iovanhemmiltaan sosiaalisuuden tai epäsosiaalisuuden.

hae tai pyydä ketään leikkimään. Haluaa olla rauhassa ja leikkii pikkuveljensä kanssa. Kavereita olisi ja moni on pyytänyt häntä, ja joskus suostuu leikkimään mutta useimmiten ei.



Joudumme rohkaisemaan/pakottamaan/suostuttelemaan että poika soittaisi jollekin tai suostuisi leikkimään. Syy on joidenkin kohdalla, että kun poikani vihdoin suostuu leikkimään, niin kaverit eivät lähde kotiin vaan ovat meillä sitten iltayhdeksään. Eli on joskus sanonut, että voisin olla Teemun kanssa, jos se olisi meillä vain 2 tuntia tms.mutta kun siinä menee sitten koko päivä....Voisiko poikasikin opetella tulemaan välillä kotiin leikkien lomassa, ettei vaan takerru liikaa kavereihin kun vihdoin saa jonkun koukkuun ?

Mun 8-vuotias poika on myös paljon yksin kotona.

Pihapiirissämme on enemmänkin samanikäisiä poikia, mutta vain yksi poika leikkii poikani kanssa.



On muutkin pyytäneet poikaani leikkiin mutta hän kun ei halua leikkiä niiden kanssa.

Ovat kuulemma liian rajuja leikeissään.



Eli aika paljon viettää aikaa kotona touhuillen omia juttuja.



Koulu on mennyt hyvin ja sielä on muutamia poikia kenen kanssa tykkää olla.



Kysy pojaltasi kuka talon pojista on se mukavin ja lähtekää uimaan, puistoon, paistakaa lettuja, pyytäkää yökylään..

Ehkäpä se siitä sitten lähtee toimimaan!



Kysele mitä talonne muut pojat harrastavat ja kysele jos oma poikasi haluaisi mennä johonkin harrastukseen mukaan.



Mukavaa kesää, kyllä ne kaveri asiat järjestyy ajan kanssa!