Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten voisin/voisimme auttaa ystäväperhettämme?

Vierailija
30.06.2009 |

Yksi meidän ystäväperheistämme, joka on aina auttanut meitä ja paljon on vietetty aikaa yhdessä jne. niin nyt heillä on vaikeaa, kahdella lapsella todettiin vakava sairaus ja lisäksi perheen isän vanhemmat kuoli.



En vaan tiedä mikä olisi oikea tapa. Toisaalta haluais antaa heidän olla rauhassa, jos se on heille helpompaa. Mutta voisivathan he kaivata apuakin, ehkä.



Meillä molemmilla on suurperheet, joten se jonkin verran rajottaa, mutta jotain haluais kuitenkin tehdä auttaakseen

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
30.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

voisitteko jotenkin auttaa heitä. Muistuta, että teiltä voi aina tulla pyytämään apua vaikka lastenhoidossa tmv:ssa.

Vierailija
2/5 |
30.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kerro, että haluat auttaa - älä tyrkytä vaan totea.



Muista, että joskus pelkkä kuunteleminen auttaa - se helpottaa kun saa puhua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
30.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

-Jos itse jaksat, voit myös tarjoutua ottamaan pari lasta puistoon/kylään/leikkimään tai mikä olisi itsellesi sopivaa. Tarjoudu hoitamaan lapsia, jos heidän täytyy sairaiden lasten kanssa käydä lääkärissä tms.



-Kysy suoraan minkälaista apua toivovat



-Kysele vielä pitkänkin ajan jälkeen mikä vointi



-Älä anna olla rauhassa, näytä ainakin jotenkin että olet kiinnostunut heidän voinnistaan, puhelukin on hyvä. Äläkä ainakaan kuittaa tapahtumaa vain, että "Olette olleet mielessä" (thats`it.)



Meidän perheellä on muutama vaikea menetys ollut viime vuosina, näitä olisin itse toivonut silloin.

Vierailija
4/5 |
30.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi ihmeessä kuvittelet niin?



Itseäni vakavasti sairaan lapsen äitinä tökkii hirveästi tuo, "miten voisin auttaa", en tiedä miksi (on niin vaikeaa sanoa mitä toisen _pitäisi_ tehdä, mieluummin niin, että toinen ehdottaa jotain, ja sitten joko myöntyy tai ei)? Ja sekin kiusaa, että joku tarjoutuu kuuntelemaan murheitani, koska siitä seuraa yleensä vain sääliä ja kauhistelua... En saa siitä mitään irti. Mieluummin juttelen vaihteeksi jostain ihan muusta, kyllä siitä sairaudesta joutuu puhumaan ihan liikaakin.



Tehkää ihmeessä mahdollisuuksien mukaan ihan sitä, mitä ennenkin, älkää jäädyttäkö sitä, mitä teillä oli. Kyläilyä, treffailua, puistoretkiä, picnic vaikka sairaalan puistoon tms.



Jos on mahdollista pyytää jotain lapsista mukaan uimaan tms. tai teille leikkimään esim. siksi aikaa kun vanhemmat sairaalassa tai ihan muuten vaan.



Tai jos olet menossa kauppaan, soita heille, voisiko tuoda jotain samalla...



Jotenkin yrittää olla tekemättä niistä sairauksista yms. suurta numeroa ja yrittää luontevasti tukea ja pitää jostain arkirutiineista kiinni - jos se ei nyt ole juuri mahdollista, niin sitten vähän myöhemmin kun mahd. tilanne rauhoittuu.

Vierailija
5/5 |
30.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyy tosiaan soitella ja kysellä ja muutenkin jutella. Lastenhoitoapu onnistuu suht hyvin kun minä oon nyt äippälomalla ja kolme lapsistamme kouluikäisiä nyt kyllä kesälomalla, mutta ovat kavereidensa kanssa, meillä on siis seitsemän lasta ja ystäväperheellämme kuusi. Kaksi ystäväperheemme lapsista ovat koululaisia ja heidän keskimmäisillä lapsilla on todettu molemmilla vakava sairaus. Kaksi nuorempaa menis varmaan hyvin meidän lasten kanssa esim. puistossa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä seitsemän