Lue keskustelun säännöt.
Kun luen AV:ta
25.07.2009 |
huomaan kuinka onnellinen olen. Minulla on maailman ihanin mies (joka ei petä), jota rakastan. Maailman ihanin vauva.. Naapurin lapset ei ärsytä, muut äidit eivät ärsytä oli ne minihameissa tai ei, tai vaikka olis kuinka teinejä tahansa. Sikainfluenssastakaan en osaa huolehtia, kun se ei sillä kummene. Välillä tuntuu, että ihmiset on aivan sekaisin pikkuasioista..
Onkohan täällä muita samanlaisia?? :)
Kommentit (4)
Mulla on elämä mennyt aika lailla päin seiniä, diagnoosina mm. persoonallisuushäiriö, ja silti tätä palstaa lukiessa saan jatkuvasti sellaisia kokemuksia, että kyllä minulla sentään on pää aika hyvässä kuosissa. Vrt. nyt tuo anoppi-aviomies-valittaja(provoilija?), joka kuulostaa melko pelottavalta tapaukselta, oli trolli tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tervehtien naapureita jos kylällä tulee vastaan.
Mutta muuten ole kauhistelemassa maailman kuulumisia missään. Omassa perhepiirissä on ihan tarpeeksi tapahtumia ja tekemistä, että muiden asiat eivät ihmeemmin kiinnosta.
En kysele ihmisten nimiä, vaikka kaupassa joskus turistaankin tuttavallisesti. Kerran juttelin lapselleni lähipaikkakunnan pysäkillä, että kulkeekohan meidän bussi juuri tältä pysäkiltä kotiin, niin lähellä oleva vanhempi nainen tiesi vastata että kyllä kulkee. En tuntenut häntä, mutta hän tiesi että asumme samoilla nurkilla, kai.
tän paltsan juttuja ku lueskelee tuntee olevansa ihan täysjärkinen.
vaan näin se menee. Mulla menee siis todella hyvin, jos joku epäilee tuollaista.
t. ap