Mies sanoi
tavallaan aika ystävällisesti mutta kuitenkin, että a) en ole kaunis (jos hänen pitäisi edustaa jossain juhlissa, pyytäisi kaverin vaimoa lainaksi) ja b) yhteisten lasten tekeminen minun kanssani olisi riski "eräiden luonteenvikojeni vuoksi".
Eikä se sitten meinannut ymmärtää, miksi loukkaannuin.
Kommentit (22)
Hanki sellainen, joka pitää sinua kauniina ja esittelee sinua ylpeänä mielelään kaikissa kissanristiäisissä sekä haluaa ehdottomasti kanssasi lapsia saadakseen sinun hienot luonteenpiirteesi omille lapsilleen :D
Onko mies sitten täydellinen vai luuleeko vaan olevansa? Ihana hän ei ole.
Sitä paitsi mies ei tunnu olevan sitä mieltä, että yhteinen arki SINUN kanssasi on oikein hyvää...
yhteinen arki on oikein hyvää / ap
vähät välittää tunteistasikaan. nyt on pakko tähän laittaa: JSSAP!
yhteinen arki on oikein hyvää / ap
vaikka haukkuu sinua rumaksi ja luonnevammaiseksi??? just...
eikä sellaisena tarvitse pitääkään tai teeskennellä pitävänsä. Mutta ei toki tuntunut kauhean kivalta tuo suora tunnustuskaan.
Ihan oikeasti mies ON hyvä mies.
/ ap
Ap, maailmassa on OIKEASTIKIN hyviä miehiä. Omasi ei ole sellainen.
Ei kukaan sano rakkaalleen noin.
mutta jos mun äijä tulis kerrankin sanomaan mulle noin, lentäis kuin leppäkeihäs. mikä se äijäs sitten luulee olevansa? joku mr. finland??? ja ihan sama vaikka olis minkä näkönen tahansa KENELLÄKÄÄN ei ole oikeutta sanoa noin töykeästi toiselle, varsinkaan puolisolle!
eikä sellaisena tarvitse pitääkään tai teeskennellä pitävänsä. Mutta ei toki tuntunut kauhean kivalta tuo suora tunnustuskaan.
Ihan oikeasti mies ON hyvä mies.
/ ap
tietenkään odota, että mies pitäisi minua maailman kauneimpana naisena, kun en sellainen ole, ja yleensä on sanottukin, etten ole kaunis vaan söpö, mutta olihan tuo nyt aika tarpeeton lisäys, että veisi juhliin kaverinsa vaimon. Miksi sellaista pitää sanoa? Ja yleensä ihmiset kuitenkin pariutuvat sellaisten kanssa, jotka miellyttävät heidän silmäänsä, vaikkei kaikki olisikaan siitä samaa mieltä. Miksiköhän miehesi sitten on sinun kanssasi, jos ei pidä ulkonäöstäsi eikä luonteestasi? Kaikilla on tietysti luonnevikoja, mutta ilmeisesti hän ei tule ainakaan sinun kanssasi lapsia tekemään, joten senkin saat unohtaa. Mies voi tietysti sinun mielestäsi olla ihana, ja monien muidenkin, mutta en kyllä viitsisi olla sellaisen miehen kanssa, joka ei minua millään lailla arvosta, olipa miten ihana tahansa.
Miehet nyt vain töksäyttelevät kaikkea ;-)
Tosin meillä taitaa vain olla astetta kieroutuneempi huumorintaju mieheni kanssa kun sanomme toisiamme neuroottisiksi (ym.) päivittäin.
vaikka ne eivät ole yhteisiä. Ja mies on heille hyvin hyvä vanhempi.
Ja meilläkin taitaa olla tuollainen puhetyyli, että kaikenlaista voi sanoa, leikkisästi pottuillakin.
Minä lähinnä ajattelin, että loukkaannuinkohan turhasta, mutta teidän reaktionne ovatkin vielä voimakkaampia.
/ap
Koska hän on ihana ja meidän yhteinen arki on oikein hyvää / ap
Älä sitten valita jos hän loukkaa sinua, eihän ihanat ihmiset loukkaa toisiaan
tavallaan aika ystävällisesti mutta kuitenkin, että a) en ole kaunis (jos hänen pitäisi edustaa jossain juhlissa, pyytäisi kaverin vaimoa lainaksi) ja b) yhteisten lasten tekeminen minun kanssani olisi riski "eräiden luonteenvikojeni vuoksi".
Eikä se sitten meinannut ymmärtää, miksi loukkaannuin.
Onko tämä provo? Ihan oikeesti voitko elää miehen kanssa, joka ei kunnioita sinua sen näköisenä kuin olet. Huh, aikalailla pervolta kuulostaa. Olitko samannäköinen kun tapasitte? Ja onko sun "luonttenviant" jotenkin määritetty. Kuulostaa hurjalta. Onko tämä ihan oikeesti totta? Miten kauan ootte olleet yhdessä jne. kerro enemmän.
Jos teillä on tuollainen puhetyyli normaalia, niin miksi kirjoitat ja kysyt? Ilmeisesti se on teillä arkea...HAluatko SINÄ lapsia hänen kanssaan? Huh, ei ymmärrä...
Olen varmaan hyvin samannäköinen kuin silloin kuin tapasimme. Olemme eläneet yhdessä jotain vähän toista vuotta.
Ei se minusta ole ollenkaan niin tärkeä asia, että pilaisi koko suhteen. Tulipahan nyt vain vähän paha mieli.
/ap
jos on huumoria niin jokainen taplaa tyylillään. Siis ilmeisestikin vedit herneet nenään turhasta. Vaikken omassa suhteessa voisi moista ollenkaan ymmärtää, niin meitä ihmisiähän on niin erilaisia...Ja jos sulla pahamieli, niin kerro se HÄNELLE ja heti, niin et joudu vuosien kuluessa tuntemaan pahaa mieltä syyttä suotta. Oletteko kovin nuoria?
parempi sit sun miehes ottaa ne paremman näköset sinne edustaa ja sukua jatkaa...
olet itse itsestäsi, onko sinulla pahoja luonnevikoja, oletko niin ruma, ettei sinua kehtaa juhlissa näyttää? Onko sinulla ehkä niin huono itsetunto, että kuka tahansa mies, joka sinut huolii, on mielestäsi ihana? Kumma juttu, että mies jaksaa sinun lapsiasi, hehän ovat ilmeisesti hirveitä riiviöitä kun heillä on sinun geenisi.
olet hänen kanssaan, koska...?