Onko realistinen tavoite/ edes mahdollinen? Graduasiaa..
Kolmas lapsi tulossa 6kk kuluttua. Kaksi muuta lasta alle 5 vuotiaita. Mies tekee työtä kotoakäsin, joten opiskeluaikaa minulla olisi kyllä parikin tuntia päivittäin.
Eli opinnoista puuttuu kandi (ei seminaaria, koska tein proseminaarin + työn, mutta tutkinnonuudistuksen myötä pelkkä seminaari hyväksytään enää), gradu, enkku ja ruotsi (voi suorittaa netin kautta) ja yksi harjoittelu, jonka voin suorittaa intensiivinä kahdessa viikossa.
Haluaisin palata töihin uuden tulokkaan (jos kaikki menee hyvin) täyttäessä kolme vuotta, onko mitään realistisia mahdollisuuksia tehdä näitä opintoja kolmen pienen kanssa?
Kertokaa menestystarinoita, pyydän :)
Kommentit (12)
Mä tein koko FM-tutkinnon lasten ollessa pieniä vähän alle kolmessa vuodessa, kalenterivuosina aikaa meni 3,5 v., mutta siihen sisältyi äitiysloma, jonka aikana siis en opiskellut. Opintojen alkaessa esikoinen oli 1,5 v. ja odotin toista. Tahti oli toki kova, mutta mielestäni silti kevyempi kuin jos olisin jatkanut opintoja edeltäneessä työssäni äitiysloman jälkeen.
Nyt olen saanut kolmannen lapsen, esikoinen on 7 v. ja keskimmäinen 5 v., ja aion tässä tulevien 2 vuoden aikana suorittaa opekorkeakoulun, että olisin sitten tämän nuorimmaisen hoitovapaan jälkeen pätevä AMK-open hommiin ja voisin jättää apurahalla kituuttamisen ja tutkijan työt sikseen...
Riippuu paljon tulevasta vauvasta ja koko perheen asenteesta. Ruotsi ja enkku menee helposti netin kautta ja se harjoittelukin kuulostaa kyhyen intensiiviseltä.
Gradu tietty vaatii itsekuria, jotta sen saa eteenpäin. mä oo tehny graduni nyt puolen vuoden aikana ja opiskellut samanaikaisesti täysipäiväisesti. Tosin nuorin lapseni täytti jo juuri 7.
Ei siis mahdoton; ehkä kannattaa tehdä gradu realistisesti; ei odottaa huippuarvosanaa eikä muutenkaan haukata liian isoa palaa...
Mieheni teki gradun viime kevään aikana iltaisin (max 3 h/ilta) töiden jälkeen ja silloin tällöin viikonloppuisin. Aikaa tuohon meni alle 3 kk.
Realistinen ote opintoihin kyllä kannattaa ottaa. Kaikesta ei tarvitse tulla sitä parasta arvosanaa.
vastaan että ilman muuta sinunkin opiskelusi onnistuu kolmen lapsen ohessa kuin tyhjää vaan.
Siis tottakai on mahdollista. Luulin että mietit, josko saisit tehtyä kaiken ennen lapsen syntymää eli 6kk:ssa. Jopa sekin voisi olla mahdollista mielestäni.
Teet kandin ja gradun tietty samasta aiheesta eli voit käyttää kandia esim. gradun teoriaosuutena. En tiedä minkälainen kielitaito sinulla nyt on, mutta jos on hyvä, niin kielikurssit menee tosi vaivattomasti. Plus sitten se lyhyt harjoittelu.
Tee gradu helpoimmalla mahdollisella tavalla, esim. valmiista aineistosta tai miten omalla alallasi sen helpoiten saakaan tehtyä.
Jotta gradun punainen lanka pysyy selkeänä, tee sitä aika intensiivisesti, älä pidä kuukausien taukoja - muuten on kova työ muistella, että mitäs sitä olikaan tekemässä.
Itse aloitin opinnot kun vauva oli alle 1v. Opiskelin hitaasti ja kun lapsi oli 3v menin töihinkin. Valmistuin silti normaalissa ajassa.
En ole neljään vuoteen tehnyt opintoja, joten usko on kiven alla. Luonteeltani olen päättäväinen ja tarmokas jos johonkin tartun. Opinnot tein tähän pisteeseen kahdessa vuodessa.
Näin olin ajatellut, että teen kandin gradun aiheesta, eli pohjatyö tulee siinä gradulle hyvin alkuun ainakin.
Kielipää on ihan hyvä, en usko, että ongelmia tulee.
Tässä on muutenkin enemmänkin kyseessä juuri se hommiin tarttuminen. En epäile kykyjäni suorittaa tutkintoa loppuun, suunnittelu osuus ja aloittaminen on vaikeinta minulle. Jos saisin sihteerin, joka hoitaisi ilmoittautumiset ja selvittelisi ajankohdat, niin koko homma olisi piece of cake (ainakin melkein;).
Kai se on tartuttava härkää sarvista ja lähdettävä tiedekunnan sivuille selaamaan kursseja. Kielikeskuksen opinto-oppaasta en koskaan ole tajunnut mitään.
T: Ap
Gradusta saa tehtyä "helpon", jos
1) valitsee selkeän tutkimusasetelman (tutkimuskysymys on helppo esittää, aihe on rajattu eikä syleile koko maailmaa)
2) empiria on valmiina (ei siis tarvitse viettää kuukausia arkistossa, haastatella 100 ihmistä, viettää 6 kk kenttätutkimuksessa tms.)
3) aihetta on tutkittu ennenkin, jolloin lähdekirjallisuutta on olemassa niillä kielillä, joita itse lukee ja on saatavissa käytettävissä olevista kirjastoista
4) metodologia on aiemmin käytetty. Ei tarvitse itse keksiä miten lähestyä tutkimusasetelmaa, apua löytyy.
Metodi on myös perinteinen. Josko sitä löisi lukkoon aiheen ja siirtyisi asiassa oikeasti eteen päin, eli ottaisi yhteyttä proffaan.
T: Ap
minun tosielämässäni kaikkine joilla opinnot ovat syystä tai toisesta jääneet roikkumaan, ovat itkua vääntäen ne joskus loppuun suorittaneet. Aikaa on kulunut enemmän kuin oli aikomus ja parisuhde ollut koetuksella. Mutta kirjoitan tämän tähän vain siksi, että tällainenkin vaihtoehto voi olla olemassa.
kannattaa varmistaa tuo nettiasia, sillä opiskellessani noita pakollisia eng ja ru pukamat kyllä kuluivat ihan paikan päällä. Myös tuo gradu vaatii ne laudaturseminaarit eli pukamat taas koetuksella (taitavat sinulla olla kuitenkin jo tehtynä) enkä tiedä nykyuudistuksen tuomia muutoksia mutta itse istuin kaksi lukukautta graduseminaareissa ja joka kerta oli pakollinen (1krt per viikko). Komppaan edellistä sillä rankaa se tutkimuksen tekeminen on vaikka tavoitteena olisikin se apropaatti, mutta varmasti kolmessa vuodessa tähän pystyt aivan varmasti kunhan teet töitä ahkerasti ja säntillisesti. Tsemppiä :)
Nämä nettikurssit ovat kuulema uusi juttu. Ystäväni yliopistolta kertoi niistä. On siis työntekijä. Täytyy huomenna ottaa kunnolla selvää.
Graduseminaarin voin proffan mukaan tässä tilanteessa tenttiä. Olen tosin käynyt siitä jo osan silloin vuonna viisi.
T: Ap
T: Ap