Mitä sanoa kaverille jonka avioerosta on yli vuosi ja joka ei ole päässyt asian yli?
Mitään muita kuulumisia ei ole kuin "exä teki sitä ja exä sanoi tätä". Tuntuu kuin olisin olemassa vain että voidaan puhua exästä. Omat kuulumiseni kysytään alusssa nopeasti ja sitten exästä jauhamaan. Kaverini on samassa pisteessä ollut yli vuoden eikä pysty kohtaamaan sitä että exän asiat eivät oikeastaan enää kuulu hänelle. En tiedä miten sanoa hänelle että mulla ei ole asiasta mitään uuta sanottavaa enää ja että haluaisin puhua joskus jostain muustakin...
Kommentit (12)
Kyllä v*tuttaa nykyään edes nähdä tätä miestä. Ja voi vide, jos näen hänet humalassa. Siitä exä-tarinasta ja katkeruudesta ei tule loppua. Ketä jaksaa kiinnostaa!!! Häntä ehkä mutta ei enää minua.
Mun empatiat on sun puolella...
mitä jos vain istuisitkin hiljaa ja kuuntelisit?
että se oli sillon, kun se exä teki sitä ja tätä.
nyt on nyt.
kuten kakkonen kirjoitti, että vanhoja on turha haikailla, kun siitä ei hyödy mitään.
joka on ollut tuossa tilanteessa jo 7 vuotta!!!
Ja sama virsi edelleen...
Se prosessi on toisilla pitempi, toisilla lyhyempi.
Multa jatkuvasti kysytään onko exästä kuulunut, onko käynyt tapaamassa lapsia jne. Mua ei oikeasti kiinnosta koko ukon touhut. Lähinnä hän on riesa jota on kestettävä lasten takia.
Silti jostain syystä mun on toimittava tietotoimistona hänen kuulumisistaan ja tekemisistään.
oli tuollainen jankkaaja ihan seurustelusuhteen jälkeen... kaverit jälkikäteen sanoneet että olit aika rasittava.
Luin vähän aikaa sitten kirjan Hullu rakkaus ja tunnistin sieltä paljon itseäni. Miksi on jäänyt kiinni paskamaiseen eroon ja jauhaa jauhamista päästyään? Tee kaverillesi palvelus ja anna tuo kirja lahjaksi, tai jos et halua laittaa rahaa likoon niin iske lappu kouraan missä on tuon kirjan nimi ja käske lukemaan. :)
Näin jälkikäteen ajateltuna mulle ihan parhaita tilanteita oli ne, joissa uhriksi joutunut kuuntelija-kaveri sanoa täräytti suoraan että eiköhän puhuta jostakin muusta, se on jo vanha juttu. Koska ei niiden menneitten asioitten jauhaminen ja märehtiminen mulle hyvää tehnyt, sitä vaan lietsoi itseään entistä katkerampaan tilaan. Joten suosittelen vaikka seuraavia lauseita:
- siitä on jo vuosi, sun pitää päästä nyt yli siitä
- unohda nyt se exä ja elä omaa elämääsi
- exäsi oli ihan kunnon mies, hän saa tehdä mitä haluaa ja valitettavasti hän halusi jättää sinut, elä sen kanssa
- hommaa uusi mies
- nyt sun pitää opetella olemaan yksin
Suoria sanoja peliin vaan, teet kaverillesi loppupelissä palveluksen! Ja jos kaveri ottaa nokkiinsa, et ehkä joudu kuuntelemaan hänen vuodatuksiaan kun hän ei ilkeä sinulle enää purkautua. Tajuaa kyllä hetken päästä että tämä on hänelle parasta.
Eihän kukaan jaksa loputtomiin ihmissuhdetta jota rasitetaan kuukausi - taí ap:n tapauksessa näemmä vuosi - toisensa perään itsekkäillä vuodatuksilla "kyllä mulla on kurjaa kun puoliso lähti" jne.
Erosta on kirjoitettu vaikka kuinka paljon kirjoja. Vie jokin sellainen kirja hänelle lahjaksi.
Jos haluat ystävääsi auttaa, niin kysäise, et josko hän menisi yksilö- ja parisuhdeterapeutille käymään asiaa läpi. Tietysti riippuu paljon ihmisestäkin asioiden laatu ja samoin terapeutistakin, että miten paljon siitä on apua, mutta itse kävin 3x parisuhdeterapeutilla eron jälkeen ja vaikka ne istunnot tais olla vaan kolme varttia tai tunti kerrallaan, niin niistä sai aina miettimisen aihetta pitkäksi aikaa ja avaimia käsitellä sitä, että miksi mitäkin oli tapahtunut. Me tosin oltiin käyty parisuhteen aikana jo muutama kerta samaisella terapeutilla, joten tiesi vähän tilanteesta jo ennestään.
Niin ja yksi mitä olen kuullut kehuttavan kovasti on Fischerin Jälleenrakennnus kirjaa. En ole kyllä itse lukenut.
Sekin on tietysti muistettava, että ihmisille tulee elämässään erilaisia kriisejä ja osa niistä selviää paremmin ja osaa jopa tappiot käyttää opiksi ja jatkaa elämäänsä. Toiset vaan katkeroituu. Sitä on vaikea sanoa, että mikä on se juttu, joka sen suunnan määärää, että onko luonne, se, että minkä verran skeidaa tulee elämään vai mikä.
meilivuodatuksia, puhelinvuodatuksia, tapaamisvuodatuksia, tekstarivuodatuksia. Ent. miehellä on jo yli puoli vuotta ollut uusi nainen elämässään, mutta vuodatukset vaan jatkuvat. Ei jaksa enää :( Ei ystävyys merkitse kaatopaikkana olemista.
Kysy kaveriltasi "Mitä sinä teit väärin että avioliittosi hajosi". Surra pitää ja saa niin kauan kunnes suru on surtu pois, mutta jos kaverisi roikkuu entisessä miehessä (haukkuu tai haikailee), niin silloinhan se ei ollenkaan ole katsonut peiliin, eikä ole oppinut kokemuksestaan mitään.