Millaisia ihmisiä inhoatte työkavereina?

asemassa muiden kanssa.

- pyrkyri/mielistelijä

- ei tervehdi

- puhuu puutaheinää

- ammattitaidoton

- marttyyri

- jne.

Kaikki mahdollinen yritetään delegoida jonkun muun tehtäväksi. Ja jos jollain toisella on kiire ja liikaa töitä, ei puhettakaan, että tällainen ihminen tarjoaa auttavaa kättään.

Pidän eniten ystävällisistä, avuliaista ja rehdeistä ihmisistä.

jotka ovat JATKUVASTI äänessä. Eivät malta kuunnella toisia, aina vaan pitää päästä itse ääneen.



Nämä tyypit yleensä saavat työkaverit kypsymään juttuihinsa. Vai ketä kiinnostaa jonkun tyypin enon vaimon sairaskertomukset??

Kummastelen vaan, mistä ihmisillä riittää tehoja selän takana pahan puhumiseen, kaikenlaisten asioiden kritoisoimiseen ja kahvitunneilla notkumiseen.

Niitä, jotka teettää hommansa muilla eikä ota vastuuta omasta työstään

- ovat mielestään muita parempia ja osoittavat sen joka käänteessä

- pyrkivät pomon kaveriksi ja siihen asemaan päästyään käyttävät sitä häikäilemättä hyväkseen

- arvostelevat muita

- ovat negatiivisia ja valittavat aina

- joiden mielestä töissäkäynti on vain välttämätön pakko, mutta tullaan nyt kun kaveritkin (pomot) on täällä



Hoh hoijaa.

pimittävät työasioita itsellään, kun haluavat esittää korvaamatonta tyyppiä työyhteisössä.

Työnvieroksujia.



Niitä jotka yrittävät päteä olemalla "pomon kavereita" tai jollain muulla ei itse työhön liittyvällä.

Yksi ämmä, joka on todella negatiivinen, naama aina peruslukemilla tai vittumainen ilme päällä. Hänellä on tapana tulla toisten työhuoneisiin valittamaan/ puhumaan paskaa muista työntekijöistä. Kokouksissa torpedoi kaiken keskustelun. Semmonen perus-vittumainen.



Toinen ärsyttävä on oikea bessewisseri, tietää kaikesta kaiken, ei ole koskaan väärässä, mutta kaikki muut ovat. Ei kuitenkaan tosipaikan tullen osallistu mihinkään kehittämistyöhön, on keskittynyt lähinnä kritisoimaan muiden ideoita.



Eräs työpaikkani mustalammas on tod. näköisesti mielenterveysongelmainen ja kykenemätön tekemään töitään, mutta tyyppiä ei saada pois vakityöstään millään. Hiukka ärsyttää, mutta muuten harmiton hössöttäjä.



Suurin inhotus työpaikalla on se, että kaikki työkaverit ovat naisia, ja suurin osa semmoisia keski-ikäisiä elämäänsä kyllästyneitä haahkoja.



Vakavasti katselen muita työpaikkoja...

Lisäksi sellaiset, jotka puhuvat aina ja koko ajan negatiivisesti muista työkavereista.

Tuntuu välillä kuin olisin lastenvahtina töissä!

sen esimiehiltä pidettyä pitkään piilossa. Valitettavan usein firman vakituisessa henkilöstössä on näitä lusmuja ja määräaikaiset tekevät työt oikeasti.

Niitä, jotka teettää hommansa muilla eikä ota vastuuta omasta työstään

Valitettavan usein firman vakituisessa henkilöstössä on näitä lusmuja ja määräaikaiset tekevät työt oikeasti.

Niitä, jotka teettää hommansa muilla eikä ota vastuuta omasta työstään

Ilmeisesti siinä vaiheessa kun vakkarityön saa niin ajattelee että "tää on nyt sit tässä" ja on vapaa lusmuamaan yms. Ei tartte enää tsempata jotta saisi työlleen jatkoa?

Mä inhoan myös lusmua ja sellaisia jotka ei tunne yhteisöllistä vastuuta... siis sellaista ettei tehdä tuttavuutta uusien työntekijöiden kanssa, ei auteta jos joku meinaa hukkua työtaakkaansa jne.

Yhdessä tehdään hommia ja toinen pitää koko ajan huolen, että aikataulut mättää. sitten jää sairaslomalle ja arvaatte varmaan, kuka saa sitten yksin kuroa aikatauluja kasaaan. Vittu!

Hankala työkaveri oli sellainen joka oli kamalan pedantti, keskittyi merkityksettömiin yksitysikohtiin, ja ei osannut aikatauluttaa töitä, Koska työ on ryhmätyötä, ja töitä kierrätetään niin, että joku on aina vetovastuussa.

Hankala mielestäni on siis jäykkä, konservatiivinen ja jolle asema merkaa jotain ( ei voi ottaa käskyä muulta kuin pomolta).

Eniten inhoan sellaisia, jotka sekoittavat työkaverin pöydällä olevia papereita silloin, kun asianomainen itse ei ole paikalla, tai piilottavat niitä. Meillä on ikävä kyllä sattunut semmoista. Asiakirjoja voi kadota pöydiltä ja kaikkien käytössä olevan taulukon tietoja peukaloidaan. Jotkut ovat saaneet nimettömiä kirjeitä kotiinsa.



Toiseksi eniten inhoan niitä, jotka kertovat työtovereista paikkaansapitämättömiä juoruja. Yleensä varsinkin uudet nuoret työntekijät ovat niin hyväuskoisia, että vielä uskovat niihin juttuihin ja muuttavat käytöstään niiden mukaisesti. Minullekin kerrottiin yksi ilkeä juoru työtoverista, jonka seurassa aloin käydä syömässä. Juorun seurauksena aloin välttää ko. henkilöä ja vasta myöhemmin aloin epäillä, ettei koko juttu ehkä ollutkaan totta. Mutta silloin olin jo vuosia vanhempi.

Lusmuämmät, jotka sitten valittavat, ettei heitä auteta, että hukkuvat töihinsä. Kyllähän sitä niihin hukkuu, jos kuluttaa aikansa kälättämiseen, epäolennaiseen haahuiluun ja yrittää keksiä kokoajan miten voisi tehdä mahdollisimman vähän. Tällaisia kusipäitä en tule auttamaan koskaan, siinäpähän vaikertavat ja valehtelevat ja juoruilevat, kyllä sen edestään löytävät ennemmin tai myöhemmin...köyhyys kolkuttaa tuollaisten ovella.

- negatiivisia ihmisiä, kaikki aina huonosti, varsinkin pomo, työkaverit, työt, asiakkaat, oma perhe ja poliitikot

- turhasta loukkaantujia, joita koko työyhteisön pitää paapoa

- oman elämänsä jari sarasvuoita, raskasta kuunnella carpe diem saarnaamista vuodesta toiseen

- työpaikkakiusaajia, omalla kohdalle osunut muutama eläkeikää lähestyvä narsistinen muutosvastarinta, jotka keräävät hovia ympärilleen ja valitsevat yhden nuoren naisen kyykytettäväksi