Lue keskustelun säännöt.
kivoja tapoja muistaa kummilasta?
19.07.2009 |
Klassinen tapaus: vanha koulukaveri pyytää lapsensa kummiksi kummivaihtoehtojen ollessa vähäiset. Kaverin kanssa aika vähän yhteydenpitoa ajanpuutteen ja senkin takia, että yhteistä ei paljoa ole, paitsi nyt tämä herttainen kummilapsi. Tapaamme muutaman kerran vuodessa. Miten muuten voisin muistaa kummilastamme, kuin synttäri ja joululahjoilla? Retkille tms. en voi tyttöä viedä, koska vierastaa suunnilleen kaikkia.
Kommentit (4)
Olisin just ehdottanut retkiä ja yhdessäoloa. Itselläni ihana kummilapsi, joka suorastaan "vaatii" päästä kummitädilleen, kun me mennään millon mihinkin. Siis metsään, leffaan, Korkeasaareen jne.
Onko hän koskaan ollut sun luona? Siis olisiko eka kerta mahdollinen vaikka vierastaakin, ihan vaikka vain päiväkin?
Ja tässä tosi tylsä ehdotus: osta kirjoja ja anna vaikka ylppäripäivänä (tai valmistumis)koko "pakkaus", siis erilaista kirjallisutta hänen kasvuvuosiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kummilta tulee joskus nättejä "hauskaa päivää" kortteja. Lomamatkoiltaan (ihan Suomesta) lähettelee kortteja ja muutenkin silloin tällöin ihan muuten vaan. Kortti on sitten kirjoitettu täyteen ihan tavallisia asioita. Jotenkin se kummi tuntuu tutummalta kun voi lukea että nyt se on ollut flunssassa ja huomenna menossa taas pitkästä aikaa uimalaan tms..
Postikortti tai kirje silloin tällöin ilahduttaa lasta joka harvoin saa ihan omalla nimellä ihan itselle tulevaa postia.
Vie mennessäsi askartelutarvikkeita ja tee lapsen kanssa vaikka helminauha/kirjanmerkki/pannulappu/käsinukke tai kankaanpainannalla tyynyliina, t-paita, kauppakassi..
Vie kasvikirja ja etsikää pihasta kukkia joille haette nimet kirjasta - lapsen vanhemmat voivat olla aivan vieressä ihan koko ajan jos lapsi arastelee paljon.
Ja vielä koittaa aika jolloin lapsi kasvaa niin paljon ettei vierasta vaan uskaltaa mukaanne vaikka leikkipuistoon tai marjametsään.
kummilapsi on nyt jo 8 v, asuu noin 250-300 km:n päässä ja on niin äärimmäisen ujo ja takertuvainen vanhempiinsa, etten varmaan ole montakaan lausetta kuullut hänen sanovan vuosien varrella. Joten nytkään kun se olisi mahdollista, hän ei voi tulla vaikka viikonlopuksi meille. On sukulaislapsi.
Toinen kummilapseni on ollut eri maata. Välillä on ollut välimatkaa, kun olin muualla opiskelemassa, mutta yhteys on säilynyt. Hän on ollut meidän kanssa reissuilla paljonkin, oli mm. etelänlomallakin meidän kanssa kun oli 7 v. On nyt kohta 14 v. Hän muuten itki, kun kerroin odottavani esikoista, hän oli mustasukkainen kun luuli ettei enää hänestä välitettäisi. Mutta on välitetty ja otettu mukaan ja pyydetty keskelle vauvakaaostakin. on kuin isosisko esikoiselle.
Mä lähettelin sille ujollekin kortteja, muuten vaan (siis ei vain juhlapäivinä).