insuliinin pistäminen raskaudessa?

Pitääkö synnytyksen jälkeen vielä pistää?

Jos on vaan raskausdiabetes, niin heti synnytyksen alettua lopetetaan pistäminen eikä enää tarvitse seurata sokereitakaan. Osastolla otettiin kerran multa paastoarvo. Kunnasta sitten riippuu, määrätäänkö myöhemmin sokerirasitus, meillä se on vuosi synnytyksestä. Niin ja vauva syntyi 39+2 ja oli 3900/51.

että en nyt ihan mainostaisi, että synnytykseen loppuu se huoli kuin seinään. Tietenkin paljon voi itse vaikuttaa asiaan elämäntavoilla ja painonpudotuksella.

että 2tyypin diabetekseen.. 1tyypin puhkeaminen ei ole kiinni elämäntavoista tai painonpudotuksesta.



T: se 1tyypin diabeetikko

Sattuuko piikki, onko vauva iso ja lässyn lässyn. Suurin riski raskausdiabeteksesta koituu vauvalle. Paitsi että diabeetikkojen lapsilla on enemmän epämuodostumia, etenkin insuliinidiabeetikkojen lapset joutuvat usein alkuvaiheessa hypoglykemian vuoksi muutamaksi päiväksi teholle sokeritippaan. Jos hypoglykemia on vaikea, se voi vielä syntymän jälkeenkin vaurioittaa vauvan aivoja.

Minä ymmärsin tuon ylemmän niin että ei mitata enää sokereita kuin sitten se rasitus myöhemmin. Ja insuliinia ei pistetä.

ainakin mut ohjeistettiin pistämään reiteen. Ja alue on tosi iso.

Mulla siis raskausdiabetes, ei 1. tyypin.

Mulla on ollut 1tyypin diabetes nyt 10v, joten tämä on nyt kolmas raskaus jossa pistän insuliinia ;). Muistan, kun sairastuin, että en edes tajunnut pelätä ekaa pistosta, koska halusin vain niin kovasti pois sairaalasta. Ei se satu, siihen tottuu tosi nopeasti. Ja sairaalasta kyllä kerrotaan alue, jolle kannattaa pistää. Kun sairastuin tuo alue oli tosi pieni, oikeastaan vain navan ympärille suositeltiin (siis ateriainsuliini) ja sitten pieni siivu reidestä (pitkävaikutteinen). Nykyään nuo suositukset on muuttuneet tosi paljon, että periaateessa voi pistää mihin vaan. Lisäksi neuloja saa eri kokoisina. Itselläni vararavintoa on jonkin verran, mutta käytän silti 6mm neuloja, jotka on TOSI pieniä. kannattaa muuten pistäessä muistaa se, että jos sulla on raskausarpia ja pistät mahanahkaan, niin et pistä arpien kohdalle, koska siitä se ei imeydy hyvin. Muutenkin kannattaa sitä pistoskohtaa vaihdella tosi usein, sillä mulle kävi tässä raskaudessa niin, että pistin samalle alueelle liian usein ja se alkoi jo "kovettua". Silloin insuliini ei imeydy ja arvot nousevat. Tsemppiä sulle!

sanottiin että rasitukseen jo kuuden VIIKON kuluttua synnytyksestä. Ja jossain aika on vuosi.

Jos on vaan raskausdiabetes, niin heti synnytyksen alettua lopetetaan pistäminen eikä enää tarvitse seurata sokereitakaan. Osastolla otettiin kerran multa paastoarvo. Kunnasta sitten riippuu, määrätäänkö myöhemmin sokerirasitus, meillä se on vuosi synnytyksestä. Niin ja vauva syntyi 39+2 ja oli 3900/51.

kaikki raskausdiabeetikot kun eivät ole ylipainoisia. Mulla oli raskausdiabetes, mitat ennen raskautta 164 cm/ 55 kg.

Ärsyttää tuo tietämättömien toitotus että vaan paksut sairastuvat rask.diabeteksen.

että en nyt ihan mainostaisi, että synnytykseen loppuu se huoli kuin seinään. Tietenkin paljon voi itse vaikuttaa asiaan elämäntavoilla ja painonpudotuksella.

Itselläni oli raskausdiabetes toisen raskauden aikana tosin en joutunut pistämään. Painoa ennen raskautta oli 57kg ja raskauden lopussa 63kg, vauva painoi siitä 4kg200g.



Itse olen seuraillut sokereita silloin tällöin samoin lapsilta, äidilläni ja veljelläni kun on 1.tyypin diabetes

neljännessä raskaudessa rv 32 alkaen.

Mulla insuliini aloitettiin rv25. Olin ihan kauhuissani, olen klassinen piikkikammoinen ihminen joka pyörtyy verikokeessa.



Pistäminen on kuitenkin sujunut tosi hyvin. Ihan ekat kerrat oli pelottavia, mutta vajaassa viikossa kammo katosi. Nyt (menossa rv38) homma sujuu jo ihan huomaamatta.



Mun diabeteskätilöt (Jorvissa) ovat tosi mukavia. Toivottavasti säkin saat kivat hoitajat opastamaan asiassa ja olemaan mukana seurannoisssa.



Tsemppiä siis ap sulle, hyvin se menee sullakin. Ja koita ajatella että insuliinihoito on hyväksi sekä sulle että vauvalle.

Minulla oli kaikki rasitus arvot koholla. Ed. vauvat olleet yli 4kg.

Itse en insuliinia joutunut pistämään raskausaikana vaan fragminia. Insuliiniruiskulla (suolavesiliuoksella) kuitenkin harjoiteltiin pistoskoulutuksessa ja se neula oli niin ohut ettei edes tuntunut miltään =o



Se ensimmäinen pistos on pelottava mutta muut menee sitten ihan helposti. Se pistäminen kun ei ole vaikeaa eikä kivuliasta =)

Mulla on ollut 1tyypin diabetes nyt 10v, joten tämä on nyt kolmas raskaus jossa pistän insuliinia ;).



Muistan, kun sairastuin, että en edes tajunnut pelätä ekaa pistosta, koska halusin vain niin kovasti pois sairaalasta.

Ei se satu, siihen tottuu tosi nopeasti. Ja sairaalasta kyllä kerrotaan alue, jolle kannattaa pistää. Kun sairastuin tuo alue oli tosi pieni, oikeastaan vain navan ympärille suositeltiin (siis ateriainsuliini) ja sitten pieni siivu reidestä (pitkävaikutteinen). Nykyään nuo suositukset on muuttuneet tosi paljon, että periaateessa voi pistää mihin vaan.



Lisäksi neuloja saa eri kokoisina. Itselläni vararavintoa on jonkin verran, mutta käytän silti 6mm neuloja, jotka on TOSI pieniä.



kannattaa muuten pistäessä muistaa se, että jos sulla on raskausarpia ja pistät mahanahkaan, niin et pistä arpien kohdalle, koska siitä se ei imeydy hyvin.

Muutenkin kannattaa sitä pistoskohtaa vaihdella tosi usein, sillä mulle kävi tässä raskaudessa niin, että pistin samalle alueelle liian usein ja se alkoi jo "kovettua". Silloin insuliini ei imeydy ja arvot nousevat.



Tsemppiä sulle!