Jos asut vuokralla niin miksi?
Me siksi että ei ole varaa ostaa omaa, kun ei ole säästöjä eikä saada lainaan takaajia. Onneksi on kiva vuokra-asunto. Rivarineliö noin sata neliötä, vuokra, vesimaksut ja autopaikka yhteensä 600e.
Kommentit (20)
Tuntuu usein juurettomalta. Kaverit vaihtuivat tiheästi ja aina piti alkaa alusta. Olin lapsena aika ujo ja se oli minulle välillä vaikeaa. Oma lapseni on nyt 5 vuotta ja hänelläkin on jo pysyvämpiä kaverisuhteita, itselläni niitä oli vasta paljon myöhemmin. Jotenkin tuntui, ettei " kannata" alkaa sellaisiin kun kuitenkin kohta muutetaan.
En ole aikuisenakaan oikein osannut asettua minnekään. Haluan jatkuvasti vaihtaa asuinpaikkaa, työpaikkaa tai ylipäänsä haluan jotain muutosta. Mielestäni tuo kaverisuhteiden väliaikaisuus ja pinnallisuus lapsena on vaikeuttanut myöhempiäkin ihmissuhteitani. En edelleenkään ystävysty helposti ja parisuhteeseenkin minun on ollut vaikea sitoutua, koska en kestä sellaista muuttumattomuutta. Voi olla kaukaa haettua, mutta itse selittäisin tätä näin.
En kyllä itsekään osaisi sanoa, mistä olen alunperin kotoisin, ja alituinen muutoksen tarve on. En ole itse kokenut tätä huonona. Mutta kyllä minulla oli myös pidempiaikaisia ystäviä itselläni lapsena, emmekä muuttaneet kuin muutamia kertoja (asuimme tosin aina paikoissa, joissa emme olleet " oikeita paikallisia" , kun vanhemmatkaan eivät olleet sieltä päinkään kotoisin).
7
Suurin syy on se, ettei ole varaa omaan asuntoon. Olemme asuneet samassa osoitteessa jo 20 vuotta, neliöitä on n. 140, vuokra vesimaksuineen vähän alle 700. Miehen työpaikka on vieressä, joten ei tule työmatkakuluja. Lasten koulut on lähellä. Vuokra-asuminen on huoletonta, kun ei tarvitse itse hoitaa piha-alueita, ja jos esim. uuni tai jääkaappi menee rikki tai putket vuotaa, niin soitto isännöitsijälle ja apu tulee samana päivänä ilman, että itse tarvitsee maksaa mitään.
Ja toisekseen tuleepahan pienellä vuokralla ollessa makseltua autolainaa pois, niin uskaltaa parin vuoden päästä sitten ostaa asunnon. Nyt just tällä hetkellä ei siis olla ostamassa, koska halutaan nyt katsoa ensin, että laskeeko asuntojen hinnat minkä verran lähivuosina.
Mies sai töitä työttömyyden jälkeen ja tässä nyt mietitään mitä tehdään. Maksamme kerrostalo neliöstä vuokraa ja vettä yhteensä 630 euroa. Tämä on pikkupaikkakunta, joten kallis on asunto. Itse aloitan opiskelut, ja opintotuella ja miehen pienellä palkalla pitäisi elää kolmen lapsen kanssa.
Ehkä ensi kesänä alamme katsella omaa taloa. Säästöjä on kuitenkin, joten takaajia ei tarvita.
Ei tässä vielä omasta asunnosta voi edes haaveilla.
koska sen olisi joutunut niin pian vaihatamaan. Meillä uusperhe, lapsia 6, joista enää 3 asuu kotona, mutta silloin kun menimme yhteen kaikki olivat enemmän ja vähemmän meidän kanssa.
Nyt seuraava lapsi tulee pvuoden sisällä täysikäiseksi, ja varmaan haluaa hänkin lähteä pian omilleen, joten sitten kun meitä on enää neljä ostamme sopivan asunnon.
Asumme siis Helsingin keskustassa vuokralla, 100 neliötä, 5 huonetta ja sauna, vuokra 950 e/kk
Me muutetaan n. kerran vuodessa tai kahdessa. Tuntuisi aika hurjalta ajatukselta noin usein olla koettamassa myydä omaa ja ostaa uutta. Vielä ei ole mitään haaveita edes siitä, että asetuttaisiin jonnekin tiettyyn paikkaan tai edes maahan (nytkin haaveillaan siitä, että josko saataisi siirto uuteen maahan).
Ja ihan realistisesti ei meillä olisi varaa ostaa itsellemme omaa asuntoa, joka olisi samaa luokkaa kun nyt vaikka tämä nykyinen vuokraamamme asunto. Ja mitään loukkoa nyt sitten taas ei tietenkään huvittaisi ostaa.
Meillä molemmilla on määräaikaiset työt, toinen lapsi tulossa. Säästöjä on jo kertynyt jo lähemmäs satatuhatta, mutta jos tarpeeksi suuren asunnon hankiintaan lähtisi olisivat ne vaan starttirahoja. Ei uskalla sitoutua yli tuhannen euron lainanlyhennys kuukausikuluihin ilman tietoa seuraavasta työstä... Meillä kävi vielä onnenpotku, saatiin erinomainen vuokradiili, työsuhdeasunto, etelä-Helsingissä reilu 100m2 pari sataa vuotta vanhassa kerrostalossa, vuokra 600 e.
hänkin suht pienituloinen ja on jo kerran jäänyt yllättäen työttömäksi, joten meillä ei ole uskallusta ottaa isoja lainoja. Ei ole pahemmin säästöjä. Jos minä joskus muutaman kotonaolovuoden jälkeen pääsen töihin, harkitsemme asiaa uudestaan.
Ei meillä kyllä ole mitään kiirettä pois nykyisestä asunnostamme. Asumme kivalla paikalla luonnonläheisessä ympäristössä tilavasti ja edullisesti. Ei mitään valittamista.
missä haluaisimme asua pitempi aikaisesti. Sen tähden nyt vuokralla, olemme muuttaneet ulkomailta takaisin Suomeen keväällä.
Kunhan se on selvilla, niin voidaan alkaa katsoon sita omaa taloa :)
koska haluan asua vuokralla. Ikinä en ole minkäänlaista lainaa ottanut enkä aio.
Tosin emme asuneet ulkomailla, mutta Suomessa muutimme usein. Näin jälkeenpäin ajatellen se ei selvästikään vaikuttanut elämääni suotuisasti.
Jos löytäisimme vastaavan ja hyvältä paikalta niin joutuisimme maksamaan näillä hinnoilla siitä ihan törkeät summat! Nyt vuokra vain 580e. Ja rahaa riittää säästöihin ja huvituksiin...
Mutta en ole uskaltanut ostaa vielä mitään, koska eron jälkeen alkoi pelottaa uskaltaako enää minkään asian pysyvyyteen luottaa. Entä jos jään työttömäksi tai sairastun pahasti - en tiedä vielä miten suuren lainan uskallan ottaa. Ex-mieheni hoiti kaikki raha-asiamme, joten en edes ymmärrä mitään lainoista ja prosenteista ja marginaaleista enkä ole vielä jaksanut alkaa opetella.
rivari kolmio 75m2 ja 550 vuokra.
Siis millä tavalla negatiivisesti?
Mä mietin tätä asiaa aina välillä, aina silloin kun käy mielessä, että mitäs jos meille tulisi lapsi. Kun ainahan sitä voi raskaaksi tulla, kun on aktiivinen seksielämä ja ei mitään 100% ehkäisyä. Ja jos nyt olisi tullakseen, niin saisi sitten tullakin. Mutta en tiedä, mitä tän asumisen kanssa, kun en usko, että minä ja mies voitaisiin olla onnellisia niin, että asetuttaisiin johonkin yhteen tiettyyn paikkaan ja olisi tiedossa, että tässä sitä nyt sitten on asuttava vaikka seuraavat 10 vuotta. Ahdistavaa...
7
Meillä on hyvä asunto, ei ole pelkoa että joudumme siitä pois, vuokra kohtuullinen sijaintiin ja asunnon laatuun nähden. En halua lainaa. Oman perintömökin vuoksi meitä ei ehkä myöskään " riivaa" tarve kasata isompia omaisuuksia. Sopii meidän elämäntilanteeseemme.