Lue keskustelun säännöt.
Voi tätä makean määrää!
17.07.2009 |
Voi makeiden herkkujen määrää vatsassani ja voi itseinhoani. Viimeisen vuoden ajan olen kärsinyt masennuksesta jota olen lääkityksen lisäksi hoitanut omatoimisesti syömällä herkkuja käsittämättömiä määriä. Esim eilen söin aamupalaksi ruisleivän lisäksi kokonaisen karkkipussin, lounaaksi lihapiirakan ja jäätelötötterön torin grillistä kun olin lapsen kanssa kaupungilla, kaverin luona kahvilla suklaapiirakkaa, vaniljavaahtoa ja keksejä ja illalla vielä töllöä katsoessa megapussin karkkeja ja miehen kanssa puoliksi mikropoppareita pussillisen. Kotiruokaakin söin koska jos en syö niin repsahdan vielä enemmän herkkuihin. Niinpä söin iltapäivällä jauhelihaspagettia ja vihersalaattia.
Tämä on järjetöntä ja olen pian haudassa mutta en voi lopettaa. Olen rekisteröitynyt kiloklubiin, keventäjiin sekä tutustunut karppamiseen. Tietoa on mutta käytännön toteutus puuttuu. Hyvin pian muistan miten hyvää herkut on enkä enää pysty huijaamaan itseäni että vesimeloni on parempaa kuin pizza. Nautin syömisestä ja se onkin tällä hetkellä ainut mistä saan iloa elämään. Olen kokeillut etten osta herkkuja kotiin mutta lähellä on Makuuni ja Sale joissa vierailen lähes päivittäin. Inhoan itseäni ja elämääni. Mies ei huomauttele painostani eikä tiedä edes todellisuutta kuinka paljon syön päivän mittaan. Lapsi on vasta puolitoista joten häneltä salaa on helppo syödä. Päikkäreitten aikaan tulen nettiin ja toisella kädellä ahmin herkkuja. Olen ällöttävä läskikasa joka ei helteelläkään voi pukeutua hellevaatteisiin kun ihra höllyy, painoindeksi oli pari viikkoa sitten jo 32 mikä on varmana kasvanut viime päivinä. Onko kohtalotovereita ja miten olet päässyt kierteestä irti?
Kommentit (5)
välttämättä olekaan kiellettyjä - pitsaohja ehkä, mutta täytteet eivät :-) Eli grilliin lihaa ja vaikka juustotäytteisiä kasviksia, jälkiruuaksi mansikoita ja melonia.
Sinuna kävisin lääkärissä keskustelemassa tuosta masennuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli lääkäri voisi miettiä, onko lääkityksesi nyt kohdallaan, ahmimishimo viittaa siihen, että ehkä ei. Millainen olo sinulla muuten on?
Vaikea auttaa, kun en tiedä elämäntilannettasi muuten. Onko harrastuksia, oletko nyt kotona lapsen kanssa? Voisiko päivärutiinejasi ruveta muuttamaan sellaisiksi, että pystyisit välttelemään noita tilanteita, joissa nyt syöpöttelet? Harrastatko liikuntaa, käytkö jossain lapsen kanssa?
Kirjoita paperille, millaisen elämän ja päivärutiinin haluaisit, ja ala pienillä valinnoilla pyrkiä ihannetta kohti.
Sähän saat edelleen syödä vaikka hermesetaksella makeutettua kermaa, tai kermasta ja maitorahkasta tehtyä rahkaa, tai kermavaahdon ja aidon kaakaojauheen sekoitusta, karppaus.info on täynnä ihania reseptejä. kyllä niillä talttuu makeanhimokin.
Olen hoitovapaalla puolitoistavuotiaan kanssa ja tylsistynyt elämääni. En saa itseäni niskasta kiinni että lähtisin lenkille. Nyttemmin on kuntokin niin huono ettei jaksa liikkua ilman että hiki valuu ja puuskututtaa. Käyn lapsen kanssa usein kaupungilla rattailemassa rauhallista tahtia. Herkut on vaan niin hyviä ja olen hyvä leipuri, ammatin puolestakin ruuan kanssa tekemisissä. Pitää varmaan puhua lääkärille tästä, se vain tuntuu niin nololta tunnustaa millainen ahmijaporsas on.
söin aikaisemmin todella paljon herkkuja. Sitten vain eräänä päivänä totesin, että nyt riittää ja itsekurilla unohdin kaikki herkut. Kun teki mieli herkkuja, ostin niiden tilalle auringonkukansiemeniä, pähkinöitä jne. Nyt sitten napostelen noita terveellisiä siemeniä ja todella hyviä ovatkin.