Lue keskustelun säännöt.
onko kukaan päättänyt ettei halua keskenmenon jälkeen uutta lasta
06.04.2009 |
Odotimme kolmatta ja keskenmeno tai tuulimuna todettiin rv 6+2. Ruskea vuoto oli kestänyt 9 pv ja sitten eilen jolloin keskenmeno todettiin niin alkoi verinen vuoto. Vauvaa ei löydetty,mutta lääkäri epäili että sellainen on saattanut siellä olla mahdollisesti. Nyt alkoi runsas vuoto ja hyytymiä tullut. Kipuja ei juurikaan. Huomenna meen vielä tarkastukseen ja mietitään tehdäänkö kaavintaa ollenkaan. Mietin että selviänkö keskenmenon yli ilman uutta vauvaa vai jääkö se kaihertamaan mieleen. Onko kellään kokemuksia tai mielipiteitä. Miellä kakkonen täyttää syksyllä kolme ja olen melkeen päättänyt että menen töihin eikä tehtäisi enempää lapsia. Silti mietin että olisiko uusi vauva ainut lääke tähän. Itken eilen ja olen surrut jo reilun viikon. Enään en itke mutta huomasin tänään että jos toiset juttelevat synnytksistä ja vauvoista niin tunnen suurta tuskaa. Ehkä se ajan kanssa menee ohi. Vielä kysyisin että jos ei kaavita ja päättää yrittää uudestaan niin voiko tärpätä nopeammin kun ei mennyt kesken edellinen?Entäs jos ei meinaa enään yrittää niin milloin voi alkaa syömään vaikka minipillereitä keskenmenon jälkeen? Varmaan lääkäriltä pitää kysyä.
Kommentit (4)
Ennen molempia lapsia minulla oli keskenmeno. Molemmissa km:ssa oltiin todettu syke viikolla 6+ ja np-ultrassa todettiin että sikiö menehtynyt noin viikolla 9-10. Kaavinta tehtiin molemmilla kerroilla, ja sekin oli kokemuksena mielestäni karmaiseva (ok tehtiin nukutuksessa, mutta silti).
Molemmilla kerroilla tulin melkein samantien uudestaan raskaaksi (yhdet menkat välissä), ja sitten raskaudet onnistuivat. Mutta kaikesta huolimatta km oli minulle niin rankka kokemus, että osittain sen vuoksi ei meille tule enää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään jälkitarkastuksessa pyysin lähetteen sterilisaatioon :(. Miettimisen jälkeen päädyin siihen, että en ensinnäkään kestä enää yhtään km:a tai tuulimunaa (on ollut useampia). Aloin myös miettiä, että toisaalta olen päässyt näissä raskausasioissa "helpolla"... Kolme tervettä lasta ja sairaat kenties päätyneet keskenmenoon itsestään. Aloinkin sitten myös pelätä sitä sairaan lapsen saamista. Varsinkin, kun paras ystäväni juuri synnytti monisairaan sikiön viikolla 16 :(
tiedän tunteen, meillä oli keskenmeno ja itsestäni tuntui etten enää halua uutta raskautta. Tunne meni nopeasti ohi (reilu kuukausi). Rupesimme yrittämään uutta, uusi vauva antoi odotuttaa itseään 8 kk. Raskaus todettiin testillä kotona. Vuotoa alkoi tulla kahden viikon päästä. Itkin ja itkin, pelkäsin pahinta, varoin kaikkea jopa seksiä, huom tämä on viides vauvamme! Kävin lääkärissä todella helposti tämän raskauden aikana kaikki oli ok. Nyt meillä on ihana pieni vauva sylissämme!
Toivon, että pääset tunteidesi yli ja saat vielä vauvan syliisi.
Mitä josk uulostelisit tuntemuksiasi pidemmän ajan ennenkuin päätät miten edetä?
Minulla kaavinta ei vaikuttanut ainakaan mitenkään uuden raskauden alkamiseen, jos sitä tarkoitit kysymykselläsi.
Minusta voisit surra nyt ihan kunnolla raskauden keskeytymistä - sellainenhan se oli vaikka kyse olisi ollut tuulimunastakin.
KAikkea hyvää sinulle ja voimia!