Lue keskustelun säännöt.
2-vuotiaan tytön yölliset paniikit! A-PUA!
03.07.2009 |
Tyttö täyttää kohta 2vuotta, hän on nyt kolmena yönä saanut aivan kohtuuttoman hirveän kohtauksen monta kertaa yössä.
Eli herää yöllä(kuulen sängystä että on hereillä ja näenkin että istuu siellä, nukkuu siis vielä pinnasängyssä) ja alkaa ihan hulluna huutamaan ja osoittamaan sängynpäätyään. Ekana yönä osoitti sängyn päätyään ja huusi kovaan ääneen paniikkissa "possuu, possuu" vielää possu pois, pelottaaa... Otan lapsen syliin joka kauttaaltaan tärisee ja tarrautuu kiinni, yrittään silti samalla katsoa sängynpäätyä ja huutaa sitä possua. Rauhoitan tyttöä ja näytän ettei sängynpäädyssä ole mitään, tyttö huutaa että äiti älä koske possuu ja alkaa jälleen tärisee. Yritän rauhoittaa ja laittaa tyttöä takaisin sänkyyn mutta tyttö alkaa huutamaan niin paniikissa - eli en häntä sinne voi laittaa takaisin heti. Laitan valot ja näytän sängyn, tyttö silti osoittaa sängynpäätyä ja menee paniikkiin jälleen, peittää silmänsä ja sanoo ettei katso. Tätä kestää n. 10min ennenkun saan tytönvakuuttuneeksi ettei sängyssä ole mitään. Tyttö alkaa nukkumaan. Tunnin päästä sama toistuu ja tyttö nousee seisomaan ja alkaa huutamaan että "heppa, heppa tuleeeee" ja alkaa huutamaan ja tärisemään taas.. tällä kertaa "heppa" on tyynypäädyssä ja tyttö seisoo paniikissa jalkopäässään. Samat lohdutukset, valojenlaitot jne. kestää melkein vartin ennenkun rauhoittuu ja "näkee" ettei sängyssä ole mitään ihme heppaa.
Noh seuraavana yönä alkaa sama joskus kahden aikaan, tällä kertaa sängyn tyyny päässä on nyt heppa ja possu! täriseen niin pahasti ja huutaa että vien tytön koko huoneesta pois, ei uskalla tulla koko huoneeseen enää. Laitan valot ja näytän ettei huoneessa ole possua eikä heppaa, mutta tyttö väittää että näkee ne yhä sängynpäädyssään koska joka kerta kun katsoo sinne alkaa tärisee ja menee paniikkiin! Saan tilanteen rauhoitettua ajan kanssa ja suostuu nukkumaan kumminkin sängyssään. Itkee kumminkin että haluaa viereen.
Viime yö oli pahin, tyttö herää jälleen ja vähän ajan kuluttua alkaa huutamaan että huoneessa on setä.. Huutaa paniikissa setää, poikaa, poikaa ja osoittaa sängynpäätyään. Hirveä tärinä taas ja tyttö on aivan kankea. Otan syliin ja tarrautuuminuun niin kovasti että mulla on mustelta olkavarressa. Tyttö ei uskalla katsoa edes sänkyynpäin vaan huutaa että mennää pois, viereen, mennään pois, viereen. KUn laitan valot ja pyydän katsomaan sänkyä niin jälleen menee paniikkiin. Tätä kestää taas n. 10min. Menee sänkyyn ja sama toistuu melkein heti kun itse meinaan nukahtaa.
Mistä voi olla kyse??? Voiko nämä olla kauhukohtauksia vaikka tyttö on täysin hereillä ja itkee vaikka valotkin on päällä??
Kommentit (15)
etsi haulla ja googlesta löytyy tietoa.Ovat vaarattomia,mutta hurjan pelottavia kun ei tiedä mistä on kyse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juuri tuon ikäisenä meillä poika sai ihan järjettömiä raivareita öisin ja niihin ei auttanut mikään, ei hyvällä eikä pahalla. Sylissä vaan yltyi ja sängyssä hakkasi itseää seiniin ja sängynreunoihin. (nukkui jo tavallisessa sängyssä). Monesti auttoi se, että kannoin pojan väkisin huoneesta olkkariin ja siellä rauhotuttiin. Tätä kesti ehkä joku vajaa puoli vuotta ja monta tuntia meni öisin valvoessa, lisäksi kun vauvakin valvotti niin itse ei paljoa tullut nukuttua.
Nyt kun poika täyttää kohta 3v. niin nykyää kohtaukset on tosi harvinaisia enää mutta silloin kun niitä on niin kuulemma huoneessa on mies-setä joka kattoo. lisäksi siellä on ollut joskus sammakoita jne. mutta nyt ei ole enää niin pahoja ja otan pojan suorilta viereeni, ettei herätä sisarustaan huutaessa. Tuolloin aikaisemmin kun kohtaukset oli pahoja niin lapset nukkuivat eri huoneissa.
...että miten nää kauhukohtaukset voi tulla hereillä ollessa? Tyttö on siis hereillä sängyssä sillon kun alkaa huutamaan ja huutaa parhaimmillaan vartin sitä asiaa ja näkeekin sen ja ihan varmasti on hereillä jo tuossa ajassa kun on valotkin päällä.
poika oli myös silmät auki ja tuojotteli, mutta ei ollut kyllä ihan tässä maailmassa täysin. Vaikka näytti hereillä olevalta niin ei kyllä ehkä ollut. Voihan tyttö nousta unesta tuijottelemaan näitä örkkejä ja sitteen alkaa vasta pelätä niitä.
meillä neljästä kolmella ollut noita, menneet ajan kanssa ohi. Lapsi näyttää tosiaan olevan hereillä (silmät auki), mutta oikeasti ei ole hereillä. Ja ovat kyllä aikuisesta aika ahdistavia, mutta onneksi vaarattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..tälläiset alkaa kun lapsi on kokenut jonkun trauman? Meillä on tasainen elämäntilanne, en usko että mitään on voinut sattua mikä olisi järkyttänyt lasta niinpaljon että nämä olisi alkaneet? VOiko kauhukohtauksien alkamiselle olla joku muu selitys, mihin ne voi liittyä vai onko vain sattumaa?
Itse saan yhä näitä kauhukohtauksia, herään joskus jopa viidesti yöstä siihen että huudan paniikissa. Olisiko lapsi voinut järkyttyä minun yöllisestä huutamisesta. Omat kohtaukseni liittyvät siihen että otan illalla cirdalud lääkkeen joka nukuttaa minua todella paljon ja tekee hieman sekavaksi.
Ja vaikka silmät onkin auki, ei kyllä hereillä ole. Ensimmäisen kerran kun tuo tapahtui, olin itse ihan paniikissa ja mietin että mitä on päivän aikana tapahtunut. Mutta ikinä ei mitään erikoista ole ollut kun saa sen kohtauksen. Taitaa painajaiset riivata jo tuon ikäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11v pojalla on edelleen aina satunnaisesti,hänelle se tulee stressistä nyt isompana osaa yhdistää asiat.
Ja tosiaan silmät auki on aina,saattaa jopa vastata ihan fiksusti,mutta todellisuudessa ei ole hereillä vaikka siltä näyttäisi/kuullostaa
että lapsi oikeasti näkeekin asioita öisin?
Mietin että itse olen hyvin herkkä tälläisille henkisille asioille(ei siis uskonnollisille), ns. yliluonnolliselle. Olen nähnyt pienestä asti valoja ja varjoja myös päivisin. Yöllä tuli mieleeni kun huomasin tytön oikeasti olevan hereillä, ei varmasti nukkunut koska puhui minulle suoraan silmiin katsoen ja käyttäytyi sylissä normaalisti(ja silti näki tämän hahmon) että mitä jos tyttöni on "perinyt" herkkyyteni nähdä ja kokea näitä asioita ja ne alkaa jo nyt. Itse pelkäsin näitä asioita ensimmäiset 20vuotta ja toivon koko sydämestäni ettei lapseni joudu pelkäämään näitä yhtäpitkään.
En siis todellakaan kumoa sitä että nämä eivät olisi kauhukohtauksia mutta tosiaan tämä viime öinen kohtaus oli todella erikoinen, olin itse nimittäin nähnyt tytön sängynpäädyssä varjon ennenkun tyttö alkoi huutamaan.
Moni haukkuu/arvostelee/tuomitsee mut nyt tämän takia maastataivaisiin, mutta ehkä joku ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ei ole täysin valveilla. Meillä oli pelottava asia kaappi huoneen nurkassa, josta tuli "joku".
Kauhukohtaukset kestävät aikansa ja jäävät sitten pois. Ne ovat hurjia, mutta ei niille voi oikein mitään muuta tehdä kuin että on lapsen kanssa.
Moni haukkuu/arvostelee/tuomitsee mut nyt tämän takia maastataivaisiin, mutta ehkä joku ymmärtää?
Minä ainakin ymmärrän täysin mitä tarkoitat omien kokemuksieni takia, kokeile tehdä huoneen suojaus lukemalla Isä meidän-rukous huoneen ovien ja ikkunoiden edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska en ole niin uskonnollinen ja se tuntuu minusta tyhmälle..
Minulla on kristallia huoneessa suojaamassa kyllä, mutta viimeaikoina olen huomannut ettei nekään enää auta asiaan. :/
Toivon todella että tyttärelläni kyse on kauhukohtauksista eikä joudu näkemään samoja asioita kun minä lapsena ja nykyäänkin.
koska en ole niin uskonnollinen ja se tuntuu minusta tyhmälle.. Minulla on kristallia huoneessa suojaamassa kyllä, mutta viimeaikoina olen huomannut ettei nekään enää auta asiaan. :/ Toivon todella että tyttärelläni kyse on kauhukohtauksista eikä joudu näkemään samoja asioita kun minä lapsena ja nykyäänkin.
minäkään ole uskonnollinen, en edes kuulu kirkkoon. Tuo kodin suojauksen ohje on saatu selvänäkijältä koska meillä oli yhteen aikaan kotona levotonta. Kristalleista ei ole mitään hyötyä sellaisissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..jos ei ole uskonnollinen kannattaa luottaa kristalliin ja suojaukseen johon ei liity mikään uskonnollisuus mitenkään.
Eli suojataan peti "sinisellä/valkoisella ympyrällä".. moni varmaan kuullut asiasta. Meillä tuo suojausohje on ihan unikirjassa. Pitääkin tehdä se lapsen sängylle ensiyöksi ja katsoa toistuuko kohtaukset siitä huolimatta.
laitoimme sitten nukkumaan hiukan toiseen paikkaan, ja pikkuhiljaa ne jäi pois.