8-vuotias ei halua enää syödä oikeaa, lämminta ruokaa.

sano että on syötävä.



Pitäkää kiinni yhteisistä ruoka-ajoista ja siitä että on syötävä sitä mitä tarjotaan.

ruokaa ei ole pakko mättää kilokaupalla mutta kaikkea pitää syödä vähän.



tyo ruokien valikointi saattaa johtaa ajan mittaan jopa syömishäiriöön joten kannattaa puuttua asiaan ajoissa.

t. 41 v syömishäiriöinen joka saa aina vaan ahdistusta "oikeasta ruuasta". Meillä ei ole kenenkään pakko syödä sitä jos ei halua.

Lapsi mukaan tekemään ruokaa!



Jos tarjolla on vaan ns. lämmin ruoka ja jukurtit aamu- tai iltapalalla, niin luulis oppivan.



Syötkö itse lapsen kanssa? Toisaalta joku lääkäri on sanonut, että vaikka vaan jäätelöä söis, niin pääasia on että syö.

Mutta nirsoilu on kyllä ihan vanhempien pompottelua, samoin se on teilläkin. Meillä on kaksi nuorempaakin lasta, jotka eivät nirsoile.



Mulla on aina ollut periaatteena, että vanhemmat päättävät mitä syödään. Meillä on myös selkeät ruoka-ajat:aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Teen kotiruuan (olon hoitovapaalla) ja asetan sen tarjolle ja kutsun koko perheen syömään. Ruoka laitetaan jokaiselle lautaselle ja sitten jokainen saa päättää syökö. Yleensä kaikki muut syövät paitsi tuo 7 v kunnolla. Ne, jotka syövät kunnolla saavat jälkkäriksi sitten jotakin pientä (pieni pipari tms lounaan jälkeen). Ja jos tuo 7 v sanoo että "yäk, en syö" totean rauhallisella äänellä "Ok, sanotaan kiitos ja voit poistua pöydästä". 99% todennäköisyydellä syö seuraavalla aterialla kunnolla. Eli hänellä ottaa kyllä luonnolle, kun äippä ei tee numeroa siitä nirsoilusta ja jonkun pizzan vaatimisesta :D Hän on myös hoikka & pieni (116 cm, 20 kg), on täysin terve. Mutta pieni koko selittyy kyllä ihan sillä, että sukulaiset sekä isän että äidin puolelta ovat kaikki tosi pieniä. Eli näillä geeneillä ei isoja lapsia tehdä vaikka ahtaisi 10 kg perunaa mahaansa joka päivä :D



Laitan siis lautaselle aina ravintoympyrän mukaan ruuat eli perheemme syö tosi monipuolista ruokaa. Juuri äsken poika innostui taas syömään kunnon lounaan (eli tänään on taas hyvä päivä :D): riisiä, sipulilla höystettyä kermaisaa kanakastiketta, itse tehtyä karpalohilloa, tomaattia ja maitoa.



Ei ne lapset kuole, jos yksi ateria jää väliin.



Mun yks tuttu on kyllä huippu näissä lasten nirsoiluissa, lähinnä siis siinä että hän antaa lasten pompotella. Tuttavani mm. kuljettaa kyläpaikkoihin mukanaan margariinipurkkia, koska kuulemma vain tietty merkki kelpaa heidän lapsille. Ei hyvää päivää, haluanpa nähdä heidän arkeaan kun lapset ovat murrosiässä...



Tsemppiä, olen sitä mieltä, että tässä asiassa vanhempien päättäväisyys ja sitkeys palkitaan, lisäksi täytyy pysyä rauhallisena eikä tuputtaa ruokaa.

Ja kun tarjolla on jotain mistä ei pidä, vaadi että syö ihan vähän jotakin lämmintä. Vaikka vaan yhden kananpalan ja haarukallisen riisiä. Lopun nälästä saa tyydyttää leivällä (täysjyvä...) ja kasviksilla, kunhan syö ne samassa pöydässä muiden kanssa. Leipä ja kasvikset on ihan ok ravinnon pohja, kunahn juo/syö myös maitotuotteita. Pähkinöitä ja siemeniä on hyvä myös tarjota vaikka salaatin seassa tai jälkiruoaksi, jos lihaa ei mene.



Tärkeämpää kuin oppia "syömään kaikkea mitä tarjotaan" on oppia syömään aterioilla, ei välipaloina. Aterian sisältö voi vaihdella ja useimmilla ihmisillä vaihteleekin vuosien mittaan aika paljon.

3: tiedän mitä tarkoitat mutta en puhu sellaisesta pakottamisesta kuin ehkä luulet. vaan siitä että koko perheellä on periaatteena että kaikkea tulee maistaa vähän.

vanhemman tulee arvioida tilanne niin ettei siitä tulee kamalaa pakkopullaa mutta lapsen tulee myös joustaa sen verran että osallistuu ruokailuun muiden kanssa.



on tutkittu juttu että jokainen perheen yhteinen, säännöllinen ruokailu vähentää riskiä sairastua syömishäiriöön.



(ps. minullakin on syömishäiriö: teininä anoreksia ja aikuisiällä bulimiaa ja ortoreksiaa. nyt olen ollut jo vuosia sujut asian kanssa eikä tunnu että sairaus hallitsisi minua).



4, tuossa lääkärin sanomassa on kyse ääritilnateesta jossa lapsi ei syö _mitään_.

On täysin eri asia onko kyseessä lapsi joka haluaa valikoida ruokalajit (vain herkkuja tai oman mielen mukaisia juttuja) vai lapsi jolla ei ole yhtään ruokahalua.

ruoan lämpötilalla ei ole MITÄÄN tekemistä sen ravintoarvojen kanssa.

Jos lapsi syö vihanneksia ja hedelmiä, leipää ja jugurttia, hänen ravinnonsaannissaan ei todennäköisesti ole mitää nongelmaa. Ja teille koko perheelle varmaan olisi hyväksi syödä vähän aikaa terveellisiä salaatteja lounaaksi ja illalliseksi. Teet kunnon salaateja, höystettynä kalalla, pavuilla tai juustolla ja sopivalla kasvisöljypohjaisella kastikkella niin tervehdytte koko joukko!

Sinuna tekisin ehkä suosiolla niin, että tarjoaisin vain 1 lämpimän ruoan päivässä. Muuten sitten esim. salaatteja.



Tuon lämpimän ruoan tarjoaisin, jos mahdollista, illasta vasta.



Valitettavasti mm. minä itse olen myös huono syömään lämpimiä ruokia ja tulee raskas/ahdistava olo jos syön enemmän kuin yhden lämpimän ruoan päivässä.



Todella positiivista on, että tyttösi syö kuitenkin vihanneksia ja hedelmiä jne. Rasvan tarpeesta voisi yrittää huolehtia mm. kasvisöljypohjaisilla salaattikastikkeilla, reilusti margariinia leivän päälle jne.

Tuskin ap:n ongelma on että lapsi ei syö LÄMMINTÄ ruokaa vaan että lapsi ei syö sitä varsinaista ruokaa vaan mieluummin pelkkää leipää ja porkkanaa. Voihan sen makaronilaatikonkin tarjoilla kylmänä, jos nimenomaan lämpötila on se ongelma :-)



Leivän, jogurtin ja kasviksien kanssa taas ongelmaksi saattaa tulla yksipuolisuus ja suolan ja sokerin saanti. Valinnoilla tästäkin pääsee. Ja niihin ruokiin mitä lapsi sy, voi varovasti ujuttaa vaihetlua. Tekee esim. erilaisia pitsoja tai lisää lihapulliin kasviksia tai soijarouhetta. Ja tarjoaa myös niitä muita ruokia aika ajoin siinä toivossa että jokin kelpaisikin.