Lapsen kehityksestä: huolestuisitko näistä piirteistä?

Mutta pistäisin syöttämiselle stopin, antaisin myös aikaa pukea.

kaarelle jos ottaa syliin.

jos et ole neuvolaan tyytyväinen niin yksityislääkäriin mars

Sillä usein näkee lapsia, jotka eivät osaa, koska eivät ole saaneet opetella. Vanhemmat ovat passanneet lastaan pitkälle, eikä lapsella sitten ole enää ollut kiinnostusta oppia, kun kerran helpommallakin pääsee.



Oliko kiinnostusta lusikkaan ja itse syömiseen alle 1-vuotiaana? Yrittikö pukea pienempänä? Ymmärretäänkö lasta eleistä kotona liian helposti ja lapsen ei tarvitse oppia oikeita sanoja? Miten kauan on yrittänyt tehdä palapelejä? Milloin se kynä on annettu ekaa kertaa käteen?

itse en varsinaisesti ole huolissani mutta kun ympäristön paineet. koko ajan saa kuulla " eikö teidän pekka vielä sitäkään osaa" ym...



mielestäni tuo selän nakkaaminen on leikkiä mutta kun sitäkin joku joksikin kehitysvamman oireeksi päivittelee...



toisaalta tuntuu että lapsi on normaali, toisaalta taas ei. mitäs tuon syömisen kanssa, laitanko pojan vaan lusikan kanssa itse toimimaan ja jos ei syö niin ei syö? muut lapset oppineen ihan itse ja heitä aihe jopa kiinnostanut!



voisiko olla mahdollista että itse myötävaikutan siihen ettei poika kehity kun on meidän viimeinen lapsi eli perheen " vauva" vaikkei enää vauva olekkaan.



ja sinulle joka kommentoit kysymään neuvolasta tms. tämä on KESKUSTELUPALSTA ja täällä saa keskustella ja kysyä juuri siitä aiheesta joka itseään kiinostaa/mietityttää!



ap

Joten sen suhteen ei varmaan huolta. Tuosta tuli puhe kun meidän 4v ja 2v pitivät oikein kynää ja pidin sitä vähän itsestään selvänä, niin sanoi, ettei läheskään kaikki eikä tarvitsekaan noin pienten.

Vierailija:

Sillä usein näkee lapsia, jotka eivät osaa, koska eivät ole saaneet opetella. Vanhemmat ovat passanneet lastaan pitkälle, eikä lapsella sitten ole enää ollut kiinnostusta oppia, kun kerran helpommallakin pääsee.

Oliko kiinnostusta lusikkaan ja itse syömiseen alle 1-vuotiaana? Yrittikö pukea pienempänä? Ymmärretäänkö lasta eleistä kotona liian helposti ja lapsen ei tarvitse oppia oikeita sanoja? Miten kauan on yrittänyt tehdä palapelejä? Milloin se kynä on annettu ekaa kertaa käteen?

2 viimeisintä lasta ovat pienellä ikäerolla ja heidän kanssaa ollut aika huisketta kotona. mietin juurikin tuota että olenko itse passannut pojan niin että nyt edes viitsi kun helpompikin tapa on.

tämä on vielä meidän ainut poika ja oikein mammanpoika onkin.

kiinnostaa vielä tuo autismin mahdollisuus, siitä saa varmaan kyllä neuvolassa lisää tietoa mutta mistä oireista voisin alkaa päättelemään onko kyseessä autismia?

meitä on siis muitakin :)



ap

Nuo ovilla leikkimiset ja valojen rämpyttämiset ovat minusta ihan normaalia lasten touhua, tosin aikuisen tulisi tietenkin puuttua kumpaankin. Oven väliin voi jäädä sormet ja valojen renkuttaminen vie sähköä ja kuluttaa lamppua.



Jos tuntuu siltä, ettet kotona pysty olemaan lapselle tarpeeksi tiukkana, osa-aikainenkin päivähoito voisi äkkiä tuoda avun. Siellä ei tuon ikäistä syötetä, muut eivät ymmärrä " kotikieltä" jne. Tulee uusi motivaatio oppimiseen.

kielijännettä ei ole kukaan koskaan tutkinut

alan kiinnittämään huomiota siihen että alan enemmän tukea lapsen oppista ja jätän muiden päivittelyt omaan arvoonsa :)



kiitos vastauksista ja hyvää kevättä!

Minkä ikäisenä poikasi lähti kävelemään? entä vauva-vaihe, kehittyikö silloin normaalisti (selältä vatsalle kääntymiset, pinsettiotteet, vastavuoroinen jokeltelu ym.) Pitääkö suutaan auki tai käyttääkö vieläkin esim. leluja suussa? Kuolaako? Onko joskus " omissa maailmoissaan" ?



On totta, että lapset kehittyy omaan tahtiinsa, mutta meillä poika oli jo tuossa iässä lastenneurologisissa tutkimuksissa hyvin pitkälti samanlaisten juttujen vuoksi.

omaan tahtiimme. Siis poika lapsena ja minä äitinä. Ja poika on nyt tasoittunut jo varsin tavalliseksi nelivuotiaaksi. Ei enää huuda selkä kaarella, mutta naama punaisena kyllä joskus. Tosin ei nyt edes tule mieleen, että milloin viimeksi.

Ja meidän poika ei tuossa iässä puhunut edes tuota kahta sanaa. Mutta sitten kun alkoi puhumaan, niin pyyhkäisi saman tien jopa ikätovereistaan ohi. Piti kai taitoaan vain vakan alla.

Ja kaikkea on aina räplännyt sormillaan ja käyttää siihen paljon voimaakin. Eli lelut sillä menee kaikki rikki ihan vahingossa, kun vaikka laittaa kärriä koukkuun, niin koukku katkeaa. Että kalliiksi tulee sen leluissa pitäminen, mutta on sitten myös todella näppärä sormistaan.

Eikä meidän poika ole ikinä aina reagoinut omaan nimeensä. Sillä on valikoiva kuulo. Tai sitten on vain niin keskittynyt, että ei vain kuule. Silloin pitää mennä koskettamaan, että herää kuuntelemaan. Mun sisko on vielä aikuisenakin tuollainen, joten en ole sitä pitänyt minään ihmeellisenä, vaikka tietenkin joskus rasittavaa onkin.

Piirtämisestä minä en tuon ikäiselta vielä mitään odottaisikaan. Meidän lapsista kumpikaan ei ole tuossa vaiheessa olleet piirtämisessä vielä millään tavalla kehittyneitä. Kumpikin on kyllä kynällä vetänyt kaksi sekuntia suttua paperiin ja kynä on nyrkkikädessä.

Samoin pukeminen ei meillä ole tuossa iässä vielä onnistunut. Pienempi on vajaan kahden vanha, ja kyllä yrittää saada pipoa päähänsä, mutta ei se mene sinnepäinkään oikein. En vielä odottaisi itse pukemista.

Syöminen ja palapelit meidän lapsilta on kyllä onnistuneet yksivuotiaasta lähtien, mutta kuten sanoin, niin isompi on sormistaan näppärä, eikä tuo nuorempikaan minusta ole yhtään huonommaksi jäänyt. Niillä kyllä vanhemmatkin on käsitöitä rakastavia, joten ovat saaneet jotain apuja varmasti perimässäänkin. Sun lapsen lahjat ovat jossain muualla.

Mutta noista selkä kaarella huutamisista ja valoilla ja ovilla leikkimisestä en edes osaisi olla huolissaan, kun meillä on aina sellaista ollut. Jokainen pitää näköjään normaalina sitä, mitä omat lapset ovat. Mutta nyt sinäkin olet tämän lapsen kohdalla saanut oppia, että lapset todellakin ovat keskenään erilaisia.

Vierailija:

- ikä 1v.10kk, poika

- ainoat sanat " äiti" ja " auto"

- syliin otettaessa heittää itsensä selkä kaarella taakse

- räpsyttää valoja

- leikkii ovilla

- räplää kaikkea heiluvaa/pyörivää. rakastaa pikkuautojen pyörien pyörittämistä

- toisinaan ei reagoi omaan nimeensä

- ei kiinnostu piirtämisestä, ei siis ota kynää käteen " oikein"

- syö itse ainoastaan sormiruokaa, ei kiinnostu lusikasta tai tse syömisestä

- ei kiinnostu kuvakirjoista, ei osoita kun kysytään " missä auto" " missä isi" tms...

- ei osaa tehdä / ei ole kiinostunut yksinkertaisimmistakaan palapeleistä

- ei osaa pukea itse yhtään, pipoa osaa kyllä huitoa päähän päin ja osoittaa jalalla kenkää että tietää minne ne kuuluvat

- vaikka ei puhu niin äiti ymmärtää mitä poika haluaa

Pitäsikö huolestua vai lopettaa ymmärtäminen ja syöttäminen? Poika kotihoidossa.

Joillain sitten tietysti enemmän ja joillain vähemmän. Mutta ei kaksivuotiasta joka tapauksessa voi vielä diagnosoida, kun ne samat piirteet kuuluvat ihan normaaliin kehitykseen.



Joten sen puoleen voit ihan rauhassa katsella vuoden eteenpäin. Normaalissa kehityksessä ne autistiset piirteet alkavat helpottamaan. Mutta jos on kyse todellisesta autismista, niin piirteet vain vahvistuvat ja pahenevat. Mutta sen näkee vasta pitkällä aikavälillä. Ja vuoden päästä saat huomata, että aivan turhaanhan sinä olitkin huolissasi.

Vierailija:

Minkä ikäisenä poikasi lähti kävelemään? entä vauva-vaihe, kehittyikö silloin normaalisti (selältä vatsalle kääntymiset, pinsettiotteet, vastavuoroinen jokeltelu ym.) Pitääkö suutaan auki tai käyttääkö vieläkin esim. leluja suussa? Kuolaako? Onko joskus " omissa maailmoissaan" ?

On totta, että lapset kehittyy omaan tahtiinsa, mutta meillä poika oli jo tuossa iässä lastenneurologisissa tutkimuksissa hyvin pitkälti samanlaisten juttujen vuoksi.

lähti kävelemään ihan itse 1v4kk ikäisenä ja jotenkin tuntuu että siihen on tyssännyt kehitys. " äiti" sanan sanoi jo 8kk ikäisenä. ei kuolaa, laittaa joskus leluja suuhun, ihan normaalisti mielestäni koska vajaa 3v. sisarensa myöskin laittaa toisinaan tavaroita suuhun.

omissa olissaan tuntuu toisinaan olevan, mutta en tiedä johtuuko siitä että ei viitsi/vaivaudu kuuntelemaan mitä asiaa vai olisiko kyseessä joku häiriö.

tämmöinen esimerkki eilisestä, oltiin menossa saunaan ja pyysin poikaa mukaan, ei minkäänlaista reagointia, jatkoi leikkejään eikä muka huomannut minua lainkaan. kun pääsin pukuhuoneeseen ja laitoin oven kiinni niin poika tuli heti perässä. eli kun tajusi että äiti häipyi näkösältä niin tuli kiire perään.

liikunnallisuus ja hyvä motoriikka sekä kehonhallinta, tekee mitä kummallisimpia liikkeitä ja tasapaino on kadehdittava. osaa jo hyppiä ja juosta.



jaksaa kävellä todella pitkiä matkoja, paljon pidempiä ja reippaammin kuin 3v siskonsa.



kiltti ja uskoo aina kun sanotaan, hyvä syömään (vaikkakin syötettynä) ja hyvä nukkumaan.



vesileikeissä keksii kaikkia hassuja juttuja, leikkii siskon kanssa tanssi, hippa ja piiloleikkejä todella hienosti, jopa niin että nauttii niistä itse :)

Ei kaikki lapset ole kiinnostuneita piirtämisestä tai palapeleistä. Lopetat vaan sen ymmärtämisen kielen osalta ja yrität saada syömään omatoimisesti.

kuulostaa siltä, että voit aivan rauhassa jäädä odottamaan pojan " puuttuvien" taitojenkin ilmaantumista. Jos karkeamotoriikka on hyvä, on sitä yleensä myös hienomotoriikka. Ja oliko niin, että esikoisesi on tyttö? monestihan on niin, että poikien kielellinen kehitys on hitaampaa kuin tytöillä.



18

niin autismiliiton nettisivuilla oli muistaakseni sellainen " oirelista" josta pystyi tarkistamaan onko lasta aihettaa tutkia lisää. Tärkeimpiä asioita siinä muistaakseni oli kommunikointi, eli ymmärtääkö puhetta, eleitä, ilmeitä, ja se, osaako tehdä asioita leikisti, esim. olla kaatavinaan kahvia kuppiin, panna purkin hatuksi päähän tms.