V*tuttaa. Mies ei ikinä tee meidän kanssa mitään :(

eikö oikeesti koskaan lähde mihinkään teidän kanssa? nyt kissa pöydälle ja puhumaan!!!

mutta älä välitä, ei minunkaan. Just olin vauvan kanssa kävelemässä ja kun tulin kotiin meni mies ulos...

Lapsi on yhteinen ja yhdessä hänen kanssaan myös touhutaan. Eikö teillä oo ikinä kotona ns. omaa aikaa (niin että isä olisi lasten kanssa)?

Mieluummin olen rehellisesti yksin kuin elän jossain perhe-kulississa koska se on hyväksyttävämpää...

Lyödä lyötyä ?m Tulla kehumaan ? Mieti hetki, nyt ei ollut kyse sinusta. ÄÄLIÖ

samaa; miksi katselette tollasta? Ei se lapsi ole yksin teidän vastuullanne ja hoidettavana, mies on siitä yhtälailla vastuussa! Laittakaa miehenne tiukan paikan eteen ja tehkää selväksi, että lapsen hyvinvointi on kiinni myös heistä!

meillä oli pitkään samanlaista kunne havahduin itse siihen että nyt asiat ei ihan ole oikein. Kun aina viikonloppuisin kun olisi ollut tarkoitus viettää perheen kanssa aikaa huomasinkin että aina pyysin naapuria tai jotain muuta ystävää mukaan ulos lasten kanssa enkä miestäni. Heitin asian pöydälle ja keskusteltiin. Asiat muuttui tosin niin että mies nyt kyllä viettää aikaa paljonkin lasten kanssa mutei niin että olisimme molemmat esim yhdessä lasten kanssa ulkona. Enim edelleen erikseen...

Eilenkin on valvonut niin myöhään, että nukkuu vielä.. =( Useinkin v**taa, mutta olen jo tottunut.



Lapsen neuvolakyselyssä kysyttiin, mitä teette perheenä.. Ei meinattu keksiä mitään. Joskus harvoin jotain tehdään. Mies siihen, että käyttehän te uimassa/luistelemassa jne.. Juu' u käydään, minä ja lapset.. Ei siis " perhe" ..

Kysy mieheltä mikä on hänelle tärkeää. Jos tietokone ja oma aika on tärkeintä, viisain ratkaisu lienee asumisero.

Jos sanoo että sinä ja lapsi, kysy miten tämä ilmenee.



Muistuta että teillä on perhe, ja jotta perhe pysyisi kasassa, siihen pitää panostaa edes yhden pulkkamäkireissun verran. Kysy, miltä hänestä tuntuisi jos mukananne pulkkamäessä, yhteistä aikaa viettämässä olisi joku toinen mies.

parisuhdelomalle hoitamaan suhdetta. Parisuhde kuolee jos ei saa olla välillä kahdestaan. Teille on käymässä niin.

Mies on oikeassa. Ei pariskunnan ole hyvä touhuta perheen kanssa kaikkea yhdessä. Pari tarvitsee omaakin aikaa.

Mies väitti rakastavansa meitä yli kaiken, mutta ei siltikään olisi halunnut viettää aikaa( eli touhuilla tai harrastaa) meidän kanssamme ja pikkulapsiarki rasitti häntä suunnattomasti.

Yritin selittää, että teot ne ovat jotka ratkaisevat meidän suhteemme, eivät pelkästään kauniit sanat. Ei mies ymmärtänyt, vaan ero tuli, lopulta.

Nyt hän touhuaa lasten kanssa enemmän kuin koskaan yhdessäoloaikanamme, koska on " pakko" . Ja lisäksi hän on oppinut nauttimaan siitä. Siksi olen tyytyväinen että erosimme, saavatpahan lapset edes joskus kokea mukavia hetkiä isänsäkin kanssa.

Mä oon kolmen lapsen kanssa aina, en pääse yksin edes kauppaan. Mies on aina töissä ja sit kun on kotona niin kattelee telkkaria tai on koneella. On niin ärsyttävää kun odottaa toista kotiin mut sti ei edes huomaa et on kotona.



Nytkin haluttas mennä laivalle mut ei voi kuulemma sen vertaa olla pois työpaikalta (josta ei edes saa palkkaa!!!) kun ei se kaveri siellä pärjää mitenkään. Olenkin miettiny et pärjäisinköhän laivallakin yksin näiden kanssa... Joskus niin tökkii tää ainanen kotona oleminen!!!

Mies ei koskaan tee meidän kanssa mitään. Tämä ei ole mitään perhe-elämää. Minä ja lapsi käydään aina kahdestaan puistossa, uimassa, retkellä yms. Mies mieluummin nukkuu tai katselee telkkaria. On niin sydäntäsärkevää katsella pihalla oikeita perheitä, joissa on sekä äiti että isä jakamassa yhteistä arkea. On aika raskasta, kun täytyy kaikki tehdä aina yksin. En suoraan sanoen usko, että edes keskustelemalla tätä asiaa saataisiin ratkaistua. Jäljellä taitaa olla siis vain yksi vaihtoehto. Harmittaa vaan, sillä oisin niin toivonut meidän olevan onnellinen perhe.

Nyt jokainen tuossa tilanteessa oleva äiti pukee ulkovaatteet päälle ja jättää lapsen miehen syliin ja painuu ovesta ulos. Takaisin tullessanne voitte sitten jutella miehen kanssa miten päivä meni. Oikeasti. Nyt heti.

taustalta paljastui miehen paha masennus, kurja oma isäsuhde ja isänmallin puuttuminen... välinitämättömän kotiterroristin lapsesta kasvoi samanlainen.



Kovasti on nyt yrittänyt parantaa, mutta eihän se vieläkään ihan luonnostaan tule. On kuitenkin saanut luotua lapsiinsa paljon paremman suhteen ja meidänkin suhde voi miljoonakertaa paremmin.

Mä olin aamulla omissa harrastuksissa 3 h ja mies ulkoili lasten kaa. Heti kun tulin kotiin niin mies iski pizzan uuniin, söi ja painu yläkertaan hesari kainalossa. Tuolla se vieläkin nukkuu, tulin himaan siis klo 12.

Ollaan lasten kanssa syöty, nyt lapset katsoo myyrää ja kohta syömme välipalan ja menemme ulos pulkkamäkeen. Mies jää luultavasti sisälle ja surffailee tai nukkuu.

Voisiko olla kyse jostain masennuksesta tms? Kun mies parani, on mitä osallistuvin isä. Ei kannata heti ekana heittää ero-korttia pöytään, se usein vaan pahentaa asiaa.

Välillä itkettää jos muilla on koko perhe yhdessä ulkoilemassa...

Hirveän hankala ymmärtää, että mies ei jaksa/tykkää/halua ulkoilla. Se on lasten kanssa tosi tärkeää.

Ja kahden lapsen kanssa käytiin eläinpuistoissa, uimahalleissa..

Nyt nekin jäänyt kolmannen myötä-

On kuulemma niin hankalaa jos kaikki mennään.



Menen siis yksin lasten kanssa. Ei ole hankalaa mutta kyllä se väsyttää. Olen sanonut, että tätä menoa tulee ero.

Mies sanoo, että on töistä väsynyt, älä ole hötkylä. Mutta kuinka monta viikkoa/päivää/kuukautta voi väsymys jatkua.. Elämä menee ohi.



Joo 18. Jos puen lapset miehelle että menkää ulos, ne on varmaan 10min. Ei keksi tekemistä, kylmä, tylsää jne.. Eli en tod. jaksa pukea!

ja lähde YKSIN.

Vierailija:

Voisiko olla kyse jostain masennuksesta tms? Kun mies parani, on mitä osallistuvin isä. Ei kannata heti ekana heittää ero-korttia pöytään, se usein vaan pahentaa asiaa.