Kasvaako siitä ainoasta lapsesta kunnon ihminen ilman sisaruksia?

Tunnen monta ainokaista. Ihan kunnon ihmisiä niistä kaikista on tullut. Ihan yhtälailla omanlaisiaan persoonia kuin nekin joilla on sisaruksia.

tasavertaisuus, sosiaalisuus, toisen huomioon ottaminen, narsisimin välttäminen haasteita mm.

MUTTA usein nämä ainokaiset haluavat olla oikeassa ja luulevat, että vain heidän tapansa on oikea. En tiedä johtuuko siitä, että ei ole ollut ketään kenen kanssa " kisata" . Kokemusta on monesta ainokaisesta kaverista ja kaikilla on tämä ominaisuus...

ihan normaali lapsi tulee ja kasvaa, kun on " kunnon" kasvatus.

(toisten huomioiminen lähinnä tulee mieleen tässä tapauksessa).

laita hoitoon se poika, niin oppii olemaan muiden lasten kanssa. voi olla vaikea pitää puoliaan, jos ei ole tottunut sisarusten kanssa taistelemaan, mutta eiköhän sitäkin tarhassa opi.



minäkin olen ainokainen, ja olen varsin kiva!

Lapsi on muut huomioon ottava, antelias, reilu ja vaikuttaa onnelliselta ja itsetuntoiselta. Hän on saanut paljon aikaa ja huomiota. En usko, että ainokaisuudesta on hänelle sinänsä mitään haittaa. Mutta toivon, ettei hän tule joskus kauheasti kaipaamaan sisaruksia.

Ei mulle ole ikinä tullut mieleenkään että kaipaisin sisaruksia, vaikka veljestä ei mulle pahemmin iloa oo koskaan ollut.