Onko normaalia 4kk ikäiseltä,

Usein vauvoilla vaikeaa nukahtaa

Esikoisella oli enemmänkin. Valitettavasti tonne n. 10kk:n ikään. Mitään allergioita tms. ei ollut, onneksi. Tutkittiin 3kk iässä.

miten teidän vauvan allergiat tutkittiin?



Ap

ultrattiin kaikki mahdolliset paikat, oli seurannassa ja ja ...



Oli siis tosi perusteelliset tutkimukset. En oikein muista enää kun on vuosia aikaa ja oli tosi raskasta aikaa kaikin puolin. Ihan vähällä en kuopuksen kanssa tuohon lähde nyt kun tiedän, et vauva voi itkeä vaikka sillä ei allergioita oliskaan. Ja oliko niin, et sun vauva itkee VAAN iltaisin? Luulisi et allergiat itkettäis koko päivän eikä vaan illalla...

Pääosin tuo on hyväntuulinen, tosin aika huono nukkuja. Teidän vauva oli ilmeisesti muutenkin itkuinen, kun oikein otettiin sairaalaan sisälle? Saako kysyä vielä miten teillä meni sen 10kk jälkeen? Oliko vauva edelleen keskimääräistä " haastavampi" tapaus?



Ap

Eihän ne vauva mitään koneita ole, jotka kaikki lopettavat kitinänsä 3 kk:n iässä. Eihän kaikki opi samaan aikaan kävelemään tai puhumaankaan. Ja kasvavatkin eri tahtiin mokomat.

Ei kanniskelut, hyssyttelyt, tutit, maidot... Se oli vaan sitä huutoa. Uskosin, että se näkyvin (lue kuuluvin) :) muutos tapahtui 10 kk iässä juuri siksi, että vauva nousi ylös ja maailma näyttäytyi " uudessa valossa" . Ja tuo seisomaan nousu auttoi myös pulautteluun (varsinaista refluksia ei tosin tutkimuksessa löydetty, mutta lievänä taipumus kuitenkin silloin oli).

Ja siitä haastavuudesta; kyllä täytyy sanoa, että verrattuna kavereiden lapsiin on ollut haastavampi, mutta 10 kk jälkeen eri lailla. Lapsen voisi ehkä luonnehtia nätisti sanottuna paremminkin " seurankipeäksi" . Eli muuttui sillä lailla, että pysyi hiljaisena kun jaksoi viihdyttää mukulaa. Mutta omalla tavallaan on kyllä aina ollut niin ihana tapaus, ja päivä päivältä ihanammaksi käy - omine kaikenkarvaisine oikkuineen ja tempauksineen... :)

Vierailija:

Pääosin tuo on hyväntuulinen, tosin aika huono nukkuja. Teidän vauva oli ilmeisesti muutenkin itkuinen, kun oikein otettiin sairaalaan sisälle? Saako kysyä vielä miten teillä meni sen 10kk jälkeen? Oliko vauva edelleen keskimääräistä " haastavampi" tapaus?

Ap

Esim. viedä lääkäriin. Kyllähän silloinkin on oikeus huolestua, jos vauva ei esim. opi ihmisten aikoihin kävelemään.

Lähinnä kaipaisin muiden kokemuksia vastaavanlaisista vauvoista.

Ap

Vierailija:

Eihän ne vauva mitään koneita ole, jotka kaikki lopettavat kitinänsä 3 kk:n iässä. Eihän kaikki opi samaan aikaan kävelemään tai puhumaankaan. Ja kasvavatkin eri tahtiin mokomat.

Meillä on 5kk jolla tosi vaikeaa nukahtaa. Viimeksi eilen lääkäri katsoi ja koska mitään syytä ei löydy niin käteen jää se että toisilla vauvoilla vaan on hankalaa nukahtaa ja ajan pitäs auttaa. Meillä se on vähän helpottanut tuo unirähinä.

niin saat mielenrauhan, ei siitä haittaakaan ole. Me käytettiin myös meidän vauva. Mitään ei löytynyt ja koliikki kesti 5 kk. Voimia! Tiedän että rankkaa on.

vauvan täyttäessä 3kk hän lopettaa itkemisen?



Ehkä joku koliikkiaika sinänsä todennäköisyyksien mukaan on se ensimmäiset 4 kk, mutta sen jälkeen tulee vaikka mitä kestettävää vielä vanhempi-paroille. Kun ymmärrys maailmasta kasvaa ja mielenkiinto lisääntyy, niin raivareita tulee matkan varrella esim. sen takia että ympäristön katseleminen olisi niin mukavaa... Ei sitten malttaisi syödä tai esim. nukkua. Mulla on kaksi lasta ja kolmas tulossa, ja molemmat ovat jossain vaiheessa pitäneet itseään väkisin hereillä koska hereillä oleminen vaan on niin JÄNNÄÄ.



Vauva-ajan jälkeen tulee uhmakausia pitkin matkaa, ei se huuto siihen vauva-aikaan suinkaan lopu vaan sitä tulee lisää... ja lisää... Joskus oman pipon löysääminen on parasta lääkettä.

joista koliikki-esikoinen lopetti iltahuudot 3-4kk, kuopus oli itkuinen vauva muuten vaan... hänellä päivän illan nukahtamisvaikeudet jatkui kyllä reilusti yli puolivuotiaaksi. Olen kuullut myös koliikeista, jotka on jatkuneet 6-8kk ikään asti, joten ihan tavatonta sekään ei ole. Hermoja vievää vaan, kun ei sitä lasta oikein mikään auta.

Meillä kyllä molempien lasten itkuisuus helpotti kun pääsivät liikkeelle ja erityisesti tilanne helpottui kun oppivat kommunikoimaan eli saivat itsensä ymmärretyiksi.