Raskaana Intiaan?

Kannattaa keskustella rokotukset ihan lääkärin kanssa. Osan rokotuksista voi ottaa. En tiedä mitä rokotuksia sulla on, mutta ei kai Intiaan ole pakollisena mitään ekstra-erikoista.



Malaria-riskialueille ei ehkä kannata mennä ehdoin tahdoin, koska malariaestolääkitystä ei suositella raskaana oleville.



Ruoassa sitten kannattaa olla ekstratarkkana kypsyyden suhteen.

Piti jatkaa vielä, että jos on tottunut matkailija, niin Intia on ihan ok. Totta on, että monet kyllä tulevat ripulin kanssa takaisin, mutta jos siihen varautuu ja hoitaa heti asianmukaisesti niin ei se mikään ylitsepääsemätön este ole.

ruokaa, mutta sairastui silti vakavaan vatsatautiin, johon antibiootitkaan eivät tahtoneet aluksi purra. Sanotaan, että Intiassa jo ilman hengittämisestäkin voi sairastua. Lisäksi malarialääkkeet ym.. turhia riskejä.

Intia on varmaan yksi pahimmista ja riskialtteimmista matkakohteista raskaana olijalle, sillä bakteerikanta on totaalisen erilainen- se vaikuttaa niin ruoissa eli syömisessä, hygianiassa jne. On oltava äärimmäisen tarkka ja huolellinen siitä, mitä syö, missä syö, kuinka ruoka on valmistettu jne. ja siltikin yli ouolet matkaajista saavat jonkin sortin pöpön eli ripulia, oksennustautua yms.



Jos sulle tai vauvalle sattuu siellä jotakin, mieti, haluatko jäädä Intiaan sairaalaan ja mikä taso sairaaloissa on verrattuna Suomeen.



En siis lähtisi. Mene mielluummin vaikka jonnekin ' puhtaaseen' kohteeseen jos kaukomatkasta haaveilet, kuten esim mauritius jne.



t. th

ja et voi olla varma, että milloin kiehuvaan ruokaan on lisätty ne viimeiset ainekset.

Työskentelen matkailijoiden kanssa ja täytyy sanoa, että Intia on kyllä maailman peräreikä, jossa on riskinä useita tauteja, joita raskaana ollessa kannattaa välttää. Malarianestolääke tarvitaan muuten sitten Goaankin nykyään! Muuten maa on ihan kiva matkakohde, pariin kertaan tullut käytyä.

Menisimme sinne katsomaan sukulaisten vauvaa.



-ap-

Jäykkäkouristus-kurkkumätä, polio ja MPR? Mikä kaupunki/kohde kyseessä?

-ap-

Intia



Malaria



Malariaa esiintyy ympäri vuoden koko maassa alle 2 000 metrin korkeudella paitsi pohjoisessa Himachal Pradeshin, Jammun, Kashmirin ja Sikkimin vuoristoalueilla ja niemimaan eteläkärjessä. 40¿50 % tapauksista on falciparum-malariaa. Klorokiiniresistenttiä P. falciparum -malariaa raportoitu. Matkailijan malariariski on kuitenkin pieni. Kaupungeissa ja turistikohteissa ei pääsääntöisesti tarvita estolääkitystä. Oleskeltaessa Assamissa suositellaan estolääkitykseksi meflokiinia (Lariam) tai atovakonin ja proguaniilin yhdistelmää (Malarone) tai doksisykliiniä. Oleskeltaessa muualla maaseudulla useampi yö, lääke-ehkäisy klorokiini (Heliopar).



16.1.2007 alkaen suositellaan toistaiseksi harkittavaksi estolääkitystä Pohjois-Goan rantakohteissa oleskeleville ja muualla Goan alueella yli 2 viikkoa oleskeleville sekä matkailijoille, jotka tekevät yli yön kestäviä retkiä maaseudulle. Estolääkitykseksi suositellaan meflokiinia (Lariam) tai atovakonin ja proguaniilin yhdistelmää (Malarone) tai doksisykliiniä.



Kaikille suositeltava rokotesuoja



Kurkkumätä-jäykkäkouristus (dT), MPR, polio, hepatiitti A

Riskinarvion perusteella harkittava rokotesuoja



Hepatiitti B, Japanin aivotulehdus (esiintyy maan pohjoisosassa heinä-joulukuussa, eteläosassa eri alueilla touko-joulukuussa ja sadekautena, useita epidemioita on raportoitu viime vuosina), kolera, lavantauti.

ELI ROKOTUKSISTA TARVITSET NÄMÄ



Kaikille suositeltava rokotesuoja



Kurkkumätä-jäykkäkouristus (dT), MPR, polio, hepatiitti A



NÄISTÄ AINAKIN JAPANIN AIVOTUL. JOS MENET MAASEUDULLE, KOLERA TARPEETON JOS ET MENE PAKOLAISLEIRILLE, LAVANTAUTI HARKITTAVA, JOS KOVIN ALKEELLISET OLOT (TUSKIN TARVIIT)



Riskinarvion perusteella harkittava rokotesuoja



Hepatiitti B, Japanin aivotulehdus (esiintyy maan pohjoisosassa heinä-joulukuussa, eteläosassa eri alueilla touko-joulukuussa ja sadekautena, useita epidemioita on raportoitu viime vuosina), kolera, lavantauti.

Lähinnä rokotukset mietityttävät: saako niitä ottaa raskaana?



-ap-

Vierailija:

Lähinnä rokotukset mietityttävät: saako niitä ottaa raskaana?

-ap-

mutta vain jos riski sairastua on suurempi, kuin mahdollinen rokotuksen aiheuttama.

Raskaana olevien ja imettävien äitien rokottaminen



Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaisen rokotusohjelman (EPI, Expanded Programme on Immunization) tärkeimpiä tavoitteita on kaikkien odottavien äitien rokottaminen tetanusrokotteella niissä maissa, joissa vastasyntyneillä esiintyy jäykkäkouristusta ( taulukko 18). Länsimaisissa olosuhteissa raskaana olevien rokottaminen on perusteltua vain silloin, kun sairaudelle altistumisen riski on suuri, kun mahdollinen infektoituminen olisi äidille tai sikiölle erityisen haitallista ja kun rokotteesta todennäköisesti ei aiheudu haittaa. Rokotusten antoa tulisi välttää erityisesti raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Viimeksi Suomessa rokotettiin kaikki odottavat äidit vuonna 1985 polioepidemian aikana.



Raskaana olevia rokotetaan tavallisimmin jo tapahtuneen altistumisen yhteydessä (esim. hepatiitti B), matkustettaessa suuren riskin alueille (esim. Japanin aivotulehdus, vesikauhu, hepatiitti A) tai jos odottavalla äidillä on perussairaus, jonka vuoksi hän kuuluu niihin lääketieteellisiin riskiryhmiin, joille rokotussuojaus on aiheellista esimerkiksi pneumokokkitauteja tai influenssaa vastaan. Odottava äiti tarvitsee myös tetanus- ja difteriasuojauksen tavalliseen tapaan.



Raskaudenaikaiseen rokottamiseen liittyy lähinnä teoreettinen riski. Heikennetyn vihurirokkoviruksen on havaittu menevän sikiöön, mutta senkään ei ole todettu aiheuttaneen sikiövaurioita. Siten vahingossa raskauden aikana annettu rokotus MPR-rokotteella tai millään muullakaan elävää heikennettyä tai inaktivoitua immunogeenia sisältävällä rokotteella ei anna aihetta raskauden keskeyttämiseen.

Jotkut infektiotaudit voivat olla raskauden aikana saatuina tavallista vakavampia, esimerkkeinä hepatiitti E ja malaria. Hepatiitti E leviää veden välityksellä ja ilmenee sekä yksittäisinä tautitapauksina että epidemioina tropiikissa. Se on erittäin harvinainen tavallisella turistilla. Hepatiitti E ei johda krooniseen tautiin, mutta raskauden 2. ja 3. kolmanneksen aikana saatuna se aiheuttaa 15¿20 %:ssa tapauksista kuolemaan päätyvän fulminantin hepatiitin.



Suunniteltaessa malarian ehkäisyä ja rokotusohjelmaa jo todettu raskaus tai raskauden mahdollisuus on otettava huomioon. Rokotuksien antoa vältetään erityisesti raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Toksoplasmatartunnan riski voi olla ulkomailla, esimerkiksi Välimeren maissa, suurempi kuin Suomessa. Odottava äiti voi vasta-ainemittausten avulla varmistua jo aiemmin mahdollisesti saamastaan suojasta. Hyvä ruokahygienia ja raa' an lihan välttäminen sekä pidättäytyminen kissan ulosteiden kanssa kosketuksiin joutumisesta vähentää infektoitumisen riskiä.

En lähtisi, jos on. Mikään malarialääke ei ole 100% varma ja malaria on suuri riski sikiölle.