kiltit auttakaa
Eilen sitten ne sanat tuli ulos suustani: haluan eron :(
Ja tarkoitankin sitä edelleen. Sattuu niin paljon kun näin kuinka mieheeni sattui, hän on maailman kiltein mies ja mitä ihanin isä. Itse en vain pystynyt elämään ns kämppiksinä. Kunnon suhdetta ei ole ollu aikoihin ja nyt tuli raja vastaan.
Nyt on vähän olotila pihalla, minne otan yhteyttä, kumpi muuttaa tästä vuokra-asunnosta, mistä lähden asuntoa hakemaan, neuvoa ja apua.
Kertokaa kiltit mihin otan yhteyttä, ja miten näissä tilanteissa toimitaan. Itsellä ei ajatus tunnu kulkevan enää kunnolla
Kommentit (4)
kaikkeni olen/ olemme yrittäneet. Masennus minulla hoidettiin aikoja sitten, kävimme yhdessä ja erikseen terapiassa ja olemme puhuneet. Eilen sitten raja tuli vastaan ja sanoin tahtovani eron. Emme siis ole naimisissa vaan asumme yhdessä ja lapsia on yksi.
Ja päätökseni pitää ja mieskin osittain myönsi, että ajan kanssa näin on parempi.
Nyt siis neuvoja tähän tilanteeseen, kiitos
ap
tänään vielä keskustellaan miehen kanssa kumpi muutta, lapsen huoltajuudesta jne, mutta miten asiaa lähetään viemään eteenpäin?
Olen ihan oikeasti hukassa!
Ja laittaa ensi alkuun hakemus kunnan vuokra-asuntoihin?
Oletteko yrittäneet mitään neuvontaa, keskustelua... mitään? Jos miehesi on hyvä mies ja haluaa jatkaa, niin etkö millään usko, että asioita vois vielä korjata?