Miten puhuisin miehelle... Viestiä.

Oma elämä riittävä ja ei jaksa liikaa muita ihmisiä ja varsinkaan puoli tuttuja. Olen itse hyvin puhelias ja sosiaalinen, mutta en tykkää koskaan pyytää meille ketään kylään ja mielummin menen myös kylään paikkaan jossa on vähemmän porukkaa, kauppakeskuksia inhoan ja varsinkin ruuhka aikaan. Olen jotenkin ehkä omituinen ; ) kertokaa diagnoosini

lle vaikka viisi kyläilykertaa vuodessa ja sitten sen pitäisi naamaa vääntämättä lähteä kun nakki napsahtaa. Tai sitten sinä sanot, että viisi kertaa ja mies saa valita kenelle menette.



Toinen vaihtoehto on, että menet kylmästi yksin tai lasten kanssa. Meillä mies kyläilee ilman mua sukulaistensa luona, kun en mä tykkää niistä eikä ne musta;)



Mulla taas on entisiä opiskelukavereita, joita mies ei niin tunne, joten mä käyn niiden luona yksin.

Mies ei vain jaksa vapaa-aajalla ylimääräistä ohjelmaa. Ei myöskään jaksa tutustua uusiin ihmisiin jos esim. minä tunnen jonkun perheen saan vaivoin miehen mukaan heille kyläilemään. En osaa sanoa mikä auttaisi. Onko miehesi arka ja hiljainen ap? Minun mies ei ole arka, mutta ei järin suupalttikaan.

ujo mies ? kärsii sosiaalisista tilanteista ?

me mennään lasten kanssa! en viitsi edes pahottaa asiasta mieltäni, jos ei kerta halua, niin olkoon tulematta... ei mene muitten juhlat tai kutsut siitä pilalle =)

Mies on itse myöntänyt, ettei ole oikein seurustelevaista tyyppiä. Lähtisi toki mukaan, jos ehdottomasti haluaisin. Mutta miksi haluaisin? Annan hänen olla hän, ja minä olen minä. Ei meidän tarvitse muuttua toistemme kaltaisiksi.

jonnin joutavia : ) tosin kyllää puhua pälpätän muuten aika paljon ja olen siis hyvinkin sosiaalinen, mutta ei vaan nappaa? kai se on uupumusta täälläkin. Olen aina ollut sellainen kotihiiri



t. 3

Sosiaaliset tilanteet äh.. en osaa oikein sanoa mutta esiintymisestä ei tykkää ollenkaa niitä välttää kaikin tavoin.

Olen mennytkin yksin ja lasten kanssa jos mies ei lähde mutta sitten se selittäminen muille miksi mies ei tullut mukaan.



Yritän asiallisesti jutella tästä miehelleni ja yritän myös hyväksyä, että kaikki eivät tykkää käydä muitten ihmisten luona.



Minä pitäisin enemmänkin miehen sukulaisiinkin yhteyttä mutta mies ei halua olla heihinkään mitenkään erityisesti yhteydessä.



Uudeksi vuodeksi saimme kutsun tosi mukavile ystävillemme, jotka muuttivat pidemmälle mutta arvatenkin sekin jäi pois kun mieheni ei halua lähteä.

En sitten kehtaa yksin lasten kanssa lähteä.



Kiitos teille vastauksista!



Ap

Se lähtee kyllä mielellään paikkoihin, joissa tuntee ihmiset, mutta puolituttuihin kyläpaikkoihin ei piittaa tulla. Minä menenkin sitten yleensä yksin lasten kanssa.

Minun mieheni ei ole varsinaisesti ujo, mutta ulkomaalainen ja hän jännittää jonkin verran niitä hiljaisia hetkiä, joita puolituttujen kanssa väistämättä helposti tulee. Vaatii minun oman käsitykseni mukaan itseltään liikaa ja kokee, että se on jollain tavalla hänen vikansa, että istutaan pari sekuntia kaikki hiljaa toisiamme tuijotellen. ;o) Aivan kuin hänen pitäisi olla aina ja joka paikassa kauhea suupaltti vajavaisen suomen kielitaitonsakin kanssa...

Kylässä meillä käy aika harvoin ihmisiä, mutta minä itsekään en kyllä kauheasti vieraita kaipaa. Mielummin menen kylään jonkun muun luokse.

En osaa mitään neuvoa antaa kuin että sopeudu miehesi luonteeseen. Ei sille paljon mitään voi jos toinen ei porukassa viihdy. :o/ Itse voisin kuitenkin harkita tuota 5 kerran " vierailupakkoa" vuodessa, niin mieskin vähän tottuu niihin sosiaalisiin tilaisuuksiin. Tiettyihin paikkoihin minäkin mieheni vaadin mukaan, siitä huolimatta ettei kaikki tuntisi. Ja kyllä mies on niin viisas, että ymmärtää, ettei kaikesta kotiin voi jäädä. :o)

ja olen havainnut että usein ulkkikset pitää hiljaisuutta tai taukoa keskustelussa aikalailla ahdistavana, kun taas suomalaisia ei niin haittaa pieni hiljaisuus. oletko selittänyt miehellesi että suomalaiset saattaa olla aika hiljaisia eikä hiljaisista hetkistä kannata ahdistua ? no on hän tän varmaan huomannutkin mutta joskus on parempi vääntää rautalangasta niin ainakin tulee selväksi.

Vierailija:

ja olen havainnut että usein ulkkikset pitää hiljaisuutta tai taukoa keskustelussa aikalailla ahdistavana, kun taas suomalaisia ei niin haittaa pieni hiljaisuus. oletko selittänyt miehellesi että suomalaiset saattaa olla aika hiljaisia eikä hiljaisista hetkistä kannata ahdistua ? no on hän tän varmaan huomannutkin mutta joskus on parempi vääntää rautalangasta niin ainakin tulee selväksi.

Uskon, että hän on jo suomalaisen luonteen oppinut tuntemaan... Itse kun olen ajoittain sellainen hiljainen & juro suomalaisuuden perikuva ja yhdessä ollaan oltu 10 vuotta. Osaltaan tuossa on myös sitäkin takana, että mies haluaa että on hauskaa, siis jos jonnekin lähtee arkikuvioista. Ja jos tuijotellaan kyläpaikassa ihmisiä hiljaisina, niin se ei ole miehen ajatus hauskuudesta ja jää sitten mielummin kotiin. :o/ Mutta enemmän se on kuitenkin tuota, ettei tunne oloaan kotoisaksi jos keskustelu ei suju vaivattomasti. Se, että kertoo etteivät suomalaiset pidä pahana pientä hiljaisuutta, ei tunnu miestä saamaan muuttamaan mieltään mukaantulemisesta. Höh...