Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä, kiitos. Onko ihan absurdi ajatus, että ex alkaisi tukiperheeksi minun lapselleni?
09.12.2007 |
Minulla on ex-mieheni kanssa 12-vuotias poika, olemme eronneet ex:n kanssa jo yli 10 vuotta sitten. Yhteishuoltajuus on aina pelannut ja keskinäiset välimme ovat ystävällisen asialliset.
Minulla on toinenkin poika, 3-vuotias, jolla ei ole mitään yhteyttä isäänsä. Kuopus siis ei ole ex-mieheni lapsi. Lähipiirissä ei ole miehiä, pojan kummisetäkin on komennuksella toisella puolella maapalloa.
Olen nyt huomannut, että kuopuksella on nyt kasvettuaan tarve samaistua miehiin, siis kaipaa aikuisen miehen mallia.
Ja koska olen totaali-yh kuopuksen suhteen, kaipaisin joskus omaakin aikaa. Joku suositteli minulle tukiperhettä. Aloin sitten miettimään mistä sellaisen taikoisin. Ex tuli heti mieleen, hän pitää myös kuopuksestani paljon.
Ainoa mikä minua mietítyttää on se, että ex:llä on avovaimo. Mukava ja fiksunoloinen hänkin. Mutta olisi pyyntöni kohtuuton?
Kommentit (8)
En tunne häntä juurikaan, mutta vaikuttaa fiksulta ihmiseltä, sellainen jalat maassa tyyppiä. Ja vaikka ei olisi ilahtunut ehdotuksestani niin ei kehtaisi kieltäytyä. Enkä missään tapauksessa halua skismaa ex:n ja hänen puolisonsa välille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska kyllä ihan oikeasti ymmärrän jos ex:n puoliso kokisi tilanteen omituiseksi. Sitähän se olisikin, siis aikuisten kannalta.
Heillä ei ole vielä yhteisiä lapsia. Mutta heidän pitäisi sitoutua hommaan pitkäksi aikaa. Ex ei kuitenkaan häviä meidän elämästämme esikoisen takia. Ja kuopukselle olisi vaikea selittää jos he myöhemmin pyörtäisivät päätöksensä.
Enkä tarkoita, että kuopus roikkuisi heillä joka viikonloppu, vaan vaikka joka toinen kuukausi. Mutta kuitenkin säännöllisesti.
Yhteinen lapsi siis vaan on 8v ja ex:llä ja vaimollaan on vauva...
Mutta olen siis totally-yh kuopukselle.
Saa nähdä uskallanko kysyä...
Ja juuri jotain n joka toinen kk ajattelin.
Hassu yhteensattuma!
Tuo kuvio voi alkaa rassaamaan poikiesi välejä, jos esikoinen joutuu jakamaan nyt jo etäisänä olevan isänsä veljensä kanssa. Tosin en tarkemmin tunne perheenne kuvioita, mutta näin ajattelisin ihan yleisellä tasolla. Nuoremmalle voisi olla tärkeää, että hänellä on oma tukihenkilö, koska tuskin hän koskaan voisi veljensä isän silmissä olla läheskään yhtä tärkeä kuin tämän oma poika. Hän olisi siis se ikuinen kakkonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen saa nähdä isäänsä niin paljon kuin haluaa, kulkee tarvittaessa itsekseen sinne. En ole niinkään huolissani esikoisesta, hän saa kyllä isänsä huomiota. Alkaa olla jo sen ikäinen, että jäisi mieluummin minun luokseni (lue: kavereiden luokse) kuin menisi isälleen.
Oli tukiperhe kuka tahansa, kuopus ei tule olemaan siellä ykkönen, sen tiedostan hyvin. Ja tuntuu, että niin tekee poikakin.
Äh, toistanko mä itseäni, on aika mennä nukkumaan.
Ap
Exäni tosin on asunut esikoiseni (j minun kanssani) kanssa, ennen yhteisten lapsien syntymää ja toiminut käytännössä ainoana isänä myös esikoiselleni. tästä näkökunmasta pidän asiaasi täysin luonnollisena. Kysy ihmeessä, eiköhän avopuoliso osaa exällesi kertoa suoraan mikäli ei kuopustasi heille halua. jos itse olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin varmaankin asiaa aivan oma aloitteisesti sinulle päin. Kummalllista minun /sinun lapsi kuviota, jos tuolaisesta kieltäytyisi. Lapsethan ovat kuitenkin käytännössä sisaruksia!
Täällä tuskin kukaan osaa sanoa, miten exäsi perheessä pyyntöösi suhtauduttaisiin.
Tuo ajatus esille, älä painosta. Anna heille tarpeeksi miettimisaikaa. Ja huomioi, että päätös ei ole yksin exäsi, vaan myös hänen vaimonsa (+mahdollisten lasten).
Tsemppiä tukiperheen etsintään, toivottavasti tärppää noin läheltä! :)