Lue keskustelun säännöt.
Nelivuotias kiusaa isäänsä
15.12.2007 |
Osaisiko joku auttaa? Meillä on vilkas 4v poika, joka äitiään kohtaan on useimmiten ihan ok, mutta isäänsä kohtaan hirveä riiviö. Tilanne on pahentunut nyt huomattavasti, kun meille on syntynyt uusi vauva ja isä on ollut kotona isyyslomalla. Poika on isän kimpussa ihan koko ajan, kiipeilee, painii, lyö, potkii, mätkii ja nauraa päälle. Mikään ei auta, vaan poikaan ei saa minkäänlaista kontaktia riehunnan alettua. Jäähyt yms. on kokeiltu ja sylissäpitäminen. Pojasta ilmeisesti isän retuuttaminen on hauska leikki, mutta isän hermot ovat todella koetuksella.
Kommentit (7)
Huudettu ja rähjätty, isä on joskus erehtynyt jopa läpsäisemään. Jäähyjä on istunut tänäänkin lukuisia, leluja takavarikoitu jne... MIKÄÄN ei auta. Kumma juttu, että minun antaa useimmiten olla rauhassa, mutta isän kotona ollessa riehaantuu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä auttaa tuohon samaan oireeseen ihan kunnon leikkiminen eli istutetaan tuoliin, kumarrutaan silmien tasolle ja kerrotaan, ettei tuollainen riehuminen ole mistään kotoisin ja lyhyen puhuttelun jälkeen kysytään, että mitä haluaisi tehdä: tehdäänkö palapeliä, ajetaanko autoilla... Yleensä tuokio päättyy siihen, että isä ja poika lähtevät nätisti leikkimään. Ja rauha on maassa ehkä päivän...
Poika taitaa ajatella isänsä olevan 24h/vrk käytössä oleva leikkitoveri. Isä leikkiikin paljon pojan kanssa, ulkoilee, rakentaa legoilla jne. Itse olen laiskempi leikkijä, mieluiten vain luen kirjaa tms. Luulenkin, että isän kiusaaminen on paljon tulosta siitä, että on ollut niin paljon pojan käytettävissä.
Ap
enkä ole oikein kerennyt olemaan nelivuotiaan kanssa. tuntuu että tyttö jaksaa pidätellä itseään niin kauan kun ollaan kolmisteen, mutta miehen tullessa kotiin on takertuva ja vaatii extra huomiota. On myös herkempi kiukuttelemaan. Voiko kyse olla siitä?
Mutta lapsi saa kyllä mielestäni riittävästi huomiota. Kyse on enemmänkin siitä, että huomiontarve on niin valtava, ettei mikään oikein tunnu riittävän. Käyttäytyy siis koko ajan niin kuin olisi jäänyt huomiota vaille, vaikka aamusta iltaan viihdytettäisiin. Heti kun viihdyttäminen loppuu, alkaa häiriköinti.
Tällaista on ollut enemmän ja vähemmän aina, nyt uuden vauvan synnyttyä " enemmän" .
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta aikaa myöten tämä tietysti tasottuu... Olisiko mahdollisuus kutsua leikkikavereita käymään? Isovanhempia kehiin? Muuten sanoisin, että tätä tämä elämä tuntuu tällä hetkellä olevan: meillä on myös tämä vaativa 4-vuotias (eikä ole edes toista lasta huomiosta kilpailemassa). Isää läpsitään ja tukistetaan, äiti saa haleja, jompi kumpi leikkii koko valveilla oloajan ja vaativa asiakas osaa kääntää huomion itseensä, jos äiti ja isä uhkaavat keskustella kaksin. No kasvattaakin olemme yrittäneet tässä välissä, mutta tätä taitaa olla 4-vuotiaan arki monessa perheessä.
Nyt vaan teette tiukasti selväksi, että lopettaa tollaisen helkkarin riekkumisen. Iso poika!