8v pukeutuminen...

No eipä se lesous mua haittais, mutta siisteys pukeutumisessa on aika tärkeetä...



Kaverit pukeutuu nätisti, tosin paras ystävä on myös vähän verska tyyppi... Osaksi varmaan johtuu sitten siitäkin.



Pikkusisko pukeutuu kaikkeen mitä vaan laitan ja on pikkuprinsessa, tykkääkun lakataan kynsiä ja kiharretaan hiuksia yms.



ap

aika lailla luovuttanut. Yritän käydä yhdessä ostamassa vaatteita ja hävittää aina ne kamalimmat (meillä ei alun perin ole kamalai rytkyjä, mutta kun poika ei raaski luopua niistä vanhoista rakkaista liian pienistä puhkikuluneista vaatteistaan...) Kamala taistelu on jokaisesta uudesta vaatteesta vaikka ne olisi yhdessä valittukin.



Kaverien vaatteet ei vaikuta mitään, ja hyvähän se on ettei ole ihan muodin vietävissä. Mutta ymmärrän häpeän tunteesi - minäkin katson kadehtien niitä siististi pukeutuneita poikia ylpeiden äitiensä kanssa kun itse raahaa perässäni Ryysyrannan Joosepin perillistä.

Meillä on samanikäinen poika, joka taas toimii päinvastoin. On tosi tarkka vaatteistaan, eikä suostu ikinä laittamaan päälleen mitään verkkareiden tapaistakaan. Ongelma se on vähän sekin.



Minä annan lapseni pukeutua niinkuin haluaa, juhlat on tietysti tässä tapauksessa helpot. Koulun liikuntatunnit sensijaan...



Osta kaappiin pikkuhiljaa siistinpiä vaatteita ja hävitä ne kaikkein kauheimmat. Siis jotain hienompia verkkareita ja vaikka jazzhousuja ja vähän istuvampia t-paitoja. Älä kommentoi enää pienen naisesi pukeutumista niin et joudu suoraan konfliktiin. Ole ovela;)

Kohtalotoveri on aina " piristys"

Meillä ei saa ostaa mitään uutta! Olisi käyttänyt koko kesän kaks numeroa liian pieniä sandaaleja jollen ois heittäny niitä alkukesästä pois. Itkee niiden perään vieläkin. Joka kauppareissulla olen koittanut, että käydään kenkäosaston kautta, mutta jollain kamalilla lipokkailla on sitten paljon mukavampi kulkea...



Sama oikeastaan missä tahansa. Ainoo mistä ei tuu riitaa on sukka, alusvaate ja muut sellaiset ostokset. Farkkuja sen jalkaan on turha yrittää saada, vaikka ostelen niitä siinä toivossa, että jos nyt jo kuitenkin onnistuis... itku tulee tästä riitelystä, kun joka päivä on sama juttu. Hävettää lähettää se koululle, johan sitä kohta kiusataan tuosta poikamaisesta ulkonäöstä. Tukka ku petolinnun perse ja kaikki vaatteet roikkuu...



Ja itse pukeudun ihan normaalisti...

On kamalaa hävetä omaa lastaan, mistä on kuitenkin samalla ylpeämpi kuin mistään muusta! (ja tietenki siskostaan)



Oon ajatellu, et ikä tois vähän lisää sitä, että halutaan näyttää isommalta neidiltä, mitta neidiksi ei voi kyllä sanoa...



Järkkyy puhuu omasta lapsestaan näin.



hävettää vaan.

joka siis on jo 9 v, huoh, kelpaa. Farkut ei kelpaa ollenkaan, mutta kangashousut menee, jos ovat tummat eikä niissä ole mitään painatuksia. T-paidoissa pitää olla kuva, mutta ei mikään lieska- tai surffikuva vaan mieluiten tiikeri, susi tai leijona - ja värin pitää olla musta tai tummansininen. Sama pätee collareihin. Kengät on se vaikein paikka ja jokavuotinen taistelu kun pitäisi siirtyä isompaan kokoon. Ostamme yleensä samaa merkkiä seuraavan koon, onneksi mallit pysyy aika samoina vuodesta toiseen.



Mun jippo on että en osta mitään huonoa: suosin Legon, Timberlandin, Popin yms. vaatteita ja Fruit of the Loomin paitoja. Ne ei ole ihan karseita vaikka kriteerit onkin noin tiukat. Yritän myös hävitellä kaapista niitä kaikkein kulahtneimpia, etteivät ne ole siellä houkuttelemassa. Verkkareita poika yritti viime keväänä käyttää kouluhousuina, mutta minä sain sen tason kohtauksen että luopui aikeestaan :-)



Meilläkin muuten on pikkuveli joka pukee päälleen mitä äiti antaa. Onneksi siis edes toinen lapsi on puettu siististi joka paikassa. Tykkään itse pukeutua hyvin ja muodikkaasti, joten esikoisen tyyli välillä todella rassaa, mutta se kuuluu minusta hänen itsemääräämisoikeutensa piiriin, joten tyydyn vain ohjailemaan vähän.



Se aiemmin vastannut " kohtalotoveri"

Musta tuntuu, että jos sen sais vaikka vaan viikoks pukeutumaan farkkuihin ja laittaa hiuksensa kiinni ja vastaavaa, niin tottuis siihen, mutta kaikki uus on kamalaa...

Ja siis ei oo kyse mistään ylimuodikkaista tilpehööreistä vaan perus siisteistä vaatteista.



Olen aika nuori äiti, vanhempainilloissa monta vuotta nuorempi, kuin muut. Asutaan rikkaalla alueella vuokralla ja musta tuntuu, että ollaan kyttäyksen alla muutenkin, ehkä siksikin haluaisin, että lapseni olisi siistin näköinen, ettei mua pidetä huonona äitinä sen takia...



Pinnallista ja typerää, mutta minkäs teet...

se vaikuttaa tähän vaateasiaan. Mutta rajansa silläkin, kun poika kuitenkin selviää arjessa ihan normaalisti eikä esim. futissuojat tai skeittikypärä häiritse yhtään.



13

Ahdistavan raivostuttavaa riidellä aina tuollaisesta...