Lue keskustelun säännöt.
OMITUISTA lapsenkasvatusta!
22.08.2007 |
Tuttavani, kotiäiti hoitelee kotona kahta lastaan joista toinen on vielä vauvaikäinen.
He eivät ulkoile juuri koskaan. Vauva työnnetään vaunuihin pihalle päiväunta nukkumaan, mutta isomman lapsen kanssa ollaan suurimmaksi osaksi vain sisällä. Joskus harvoin, kun menevät ulos myös isomman lapsen kanssa on lapsen vaatetus sellainen ettei voi tehdä mitään. Niin hienot vaatteet ettei oikein voi kuin seistä ja varovasti kävellä. Heti jos istahtaa johonkin tai nojaa, huudetaan että ' älä istu siihen ettei mekko likaannu' jne.
Lapsi on koko ajan aika varovaisen oloinen, eikä voi oikein ottaa osaa edes toisten lasten leikkeihin kun vaatteita pitää suojella. Ettei mitään roiskahda, ettei pölyynny jne.
Tämä lapsi on kova arvostelemaan toisten lasten vaatteita. Milloin ne ovat pojalle liian tyttömäisen värisiä, tai tytölle liian poikamaisen näköisiä, tai muuten vaan vääränlaisia. Hänellä on kauneimmat hiukset ja kauneimmat vaatteet jne. Kaiken aikaa puhe keskittyy siihen miltä HÄN näyttää. Uusia vaatteita onkin hirmuisesti, mutta mietityttää että onko lasta kohtaan oikein ettei saa leikkiä mitään ettei vaan likaannu.
Olen harventanut tapaamisia tämän tuttuni kanssa kun ei lasten leikeistä tule mitään. Heti jos jotain roiskahtaa tai pölyä vähän lentää, tyttö saa itkuraivarit ja juoksee kantelemaan äidille että " Minna pöläytti hiekkiksella mun kengälle hiekkaa" Sitten äiti saa tyynnytellä raivehtivaa prinsessaansa hyvän aikaa. Helpompi että lapset leikkivät sellaisten lasten kanssa jotka myös saavat olla lapsia, ja joilla on kotona toimiva pesukone että likaantuneet vaatteet saa pestyä.
Millainen lapsi tuollaisesta prinsessasta oikein kasvaa???
Kommentit (4)
Lapselta kielletään jotain olennaista jos vapaa leikki ulkona on kielletty kokonaan. Pitkät talvet on aikaa olla enemmän sisällä, kesällä olis hyvä ulkoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkakin musta on omistuista jopa sekin, ettei juhlavaatteissa saa leikkiä, sillä meillä ei niitäkään tarvi säästellä. Mun mielestä kun lapsilla pitää olla juhlissakin mukavaa, ja harvoin ne juhlavaatteetkaan kuitenkaan hajoavat. Pestyähän nekin saa aivan yhtä hyvin kuin arkivaatteetkin.
Joten tietty musta sitten onkin ihan käsittämätöntä, jos arkenakin pitää varoa. Mutta meitähän on niin moneen junaan. Ja äitihän saa lapselleen opettaa niitä arvoja, joita pitää itse tärkeänä. Eipä siinä ulkopuolinen muuta voi, kuin jutella äidin kanssa omista arvoistaan tyyliin: " Musta noi kollarit on niin kivoja, kun ne kestää vaikka sata pesua. Ja minä oon ainakin huomannut, että lapsista on tosi mukavaa leikkiä vaikka vähän likaisissakin vaatteissa. Ja meillä se menee niin, että kun lapset viihtyvät, niin aikuisillakin on mukavampaa."
Ehkä noista jutusteluista jäis jotain äidin mieleenkin itämään. Tai sitten ottaa itseensä, vaikkei hänestä edes puhuttaisi. Mutta mitäpä siinäkään menettää, jos kerran jo olette harventaneet tapaamisia.
Aika pinnallisesta vaan tuntuu, jos tärkein asia on se, miltä näyttää. Ja miltä muut näyttävät.
Vaikuttaa vahvasti siltä