Neuvoja???
Olen yrittänyt auttaa ystävääni jolla on tälläinen ongelma:
Heille syntyi viime lokakuussa tyttö ja heidän koiransa (sakemannin ja dalmiksen sekoitus) on mustasukkainen. Ei ole ollut ainakaan vielä agressiivinen vauvaa kohtaan, mutta yrittää tunkea vauvan tilalle syliin kun esim imettää, varastelee vauvan kaikki lelut mihin pääsee käsiksi, mutta ei muuten ole huomaavinaankaan tätä ellei joku ihminen kiinnitä vauvaan huomiota. Koiralla on omaa aikaa omistajien kanssa ja sen kanssa käydään vähintään kahdella pitkällä lenkillä ilman vauvaa ja vaunuja ja sen kanssa leikitään ja touhutaan muutenkin ilman että vauva on paikalla. Koira on koti koiraksi hyvin koulutettu ja tietää kyllä että aikuiset ovat pomoja, mutta ei ole aikaisemmin hyväksynyt ystäväni kummityttöä itsensä yläpuolelle. Eli leikki kyllä iloisesti ja kiltisti tämän kanssa, mutta jos tyttö käski koiraa esimerkiksi istumaan niin se käänsi päänsä pois eikä ollut huomaavinaankaan ja joskus lähti jopa toiseen huoneeseen. Tämä oli mennyt parissa vuodessa ohi. kyselimme eri koira kouluista ohjeita miten menetellä koiran kanssa eikä osattu kertoa muuta ohjetta kuin että harjoittaa johtajuus taitoja, mutta kun koira kunnioittaa kyllä aikuisia muttei lapsia niin miten koirelle opetetaan että sen on kunnioitettava pientä avutonta vauvaa joka on sitä paljon pienempi? Eli jos jollain on kokemusta asiasta niin kertokaa mitä voi tehdä?
Kommentit (3)
eli huomioitu. Mä nyt kokeilisin sellasta että aina kun koira tulee ja yrittää väliin niin kääntää koiralle selän, en puhuisi sille mitään. Ja kun tulee siihen viereen vaan ja kattoo niin palkkaa sen siitä. Enkä menisi sitä vauvaa tuputtamaan sille koiralle, antaisin itse omalla ajallaan tutustua vauvaan.
sellaista lähestymistapaa että koira saisi huomionsa vauvan kautta osittain. Siis jos koira ei ole vauvasta kiinnostunut, niin koira saisi huomoita silloin kun vauvakin saa, tällöin koira yhdistää mukavat asiat vauvaan. Nythän on voinut käydä niin että lähes aina kun koira on vauvan lähellä, se saa " negatiivista" palautetta. Tietysti se saa sen oman käytöksen johdosta, mutta kun se vauva on siinä aina kun torutaan, niin kannattaisi ennemmin herättää koiran mielenkiinto antamalla sille positiivisia kokemuksia vauvasta, eli esim. vauva on mukana kun koira pääsee ulos, hoitopöydällä vois pitää jotain namuja ja palkita koiraa kun vauvalle vaihdetaan vaippaa, esim. iltaisin kun isäntäkin on kotona niin rapsutella ja hyväillä koiraa kun vauva on siinä vieressä (jos koira tosiaan väkisellä tunkee syliin niin ehkä alkuun siten että toinen pitää vauvaa ja toinen silittää koiraa). Ja silloin kun vauva taas nukkuu niin ei huomioisi koiraa lainkaan (tai ainakaan ylettömästi). Näin koiran pitäisi tajuta että vauva on myös lauman jäsen. Kyllä varmasti joskus oppii senkin että lapsi on ylempänä laumassa. Koiralle järjestää ruokarauhan ja ainakin yhden paikan jossa se saa VARMASTI olla lapselta rauhassa. Tällöin koira loogosesti siirtyy sinne jos ei halua lasta silloin lähelleen. Jos koiralla ei ole mitään valinnan mahdollisuutta jaksaisiko hän taaperon paijailua niin helposti tulee joskus niitä puremia sitten.
Voi kuullostaa nurinkuriselta, mutta kannattaa kokeilla tätä lähestymistapaa kun hirveästihän on ystäväsi jo kokeillut ilman että on tulosta syntynyt (valitettavasti).
eli koira saa vauvan kautta huomiota ja positiivisiä kokemuksia ja kun vauva lepää niin koirallakin on silloin " tylsää" .
en tarkoita että aina pitää olla lällynlällyn koiralle, mutta maalaisjärjen kanssa. omistajien ei tarvitse olla sillä asenteella että koiralle pitää hyvittää jotenkin vauvan tulo taloon. aikuiset on lauman ylimpiä ja päättävät uusista lauman jäsenistäkin. se tulee koirallekkin selväksi kyllä. onnea matkaan!
Koraa on yritetty kyllä saada kiinnostumaan vauvasta ja saada sitä tottumaan tähän, mutta koira nuuhkaisee kerran tai pari ja lähtee pois ellei joku pidä vauvaa sylissä jolloin koira yritti työtää vauvan pois sylistä (enää ei niin paljon tee sitä koska koiraa on aina kielletty kun on tehnyt niin) mutta ei ole vauvan lähellä ellei sitä kutsuta ja käsketä olemaan (mitä ei oikeastaan tehdä, koska koira kokee sen kerta jostain syystä vastenmieliseksi)
ongelma kasvaa tietenkin isommaksi kun ystäväni tyttö alkaa ryömiä ja kontata ja huolena onkin että miten koira reakoi omaan petiinsä ja kippoihinsa jos vauva tulee lähelle. Muita eläimiä ei päästä niiden lähelle paitsi tuttavani kanin (jota se pitää pentunaan koska se tuli heille koiran valeraskaudenaikana). Tietenkään lapsi ei ole koskaan valvomatta missään, mutta eihän ole kiva elää pelossa siitä että koira muuttuisi agressiiviseksi lasta kohtaan.