Minkä ikäinen lapsi voi olla äidistä erossa 2 viikkoa?

Jos taas esim. sukulaisten hoivissa niin oman 9-vuotiaani saattaisin ehkä uskaltaa jättää.

Edes työmatkan tai huoltajuussumplimisten takia ei suositella alle kouluikäiselle yli viikon mittaisia erossaolojaksoja edes toisesta vanhemmasta kerrallaan, molemmista nyt puhumattakaan. Kaksi viikkoa on pienelle lapselle ikuisuus... ikävä tulee varmasti, vaikka pienenpieni lapsi ei sitä osaisikaan ilmaista :(

Erottiin kun lapsi vuoden ikäinen. Isä nähnyt lastaan säännöllisesti kerran viikossa nyt vuoden verran. Nyt ollaan muuttamass kauemmas (eli ulkomaille), miten järjestäisi järkevimmin lasten ja isän tapaamiset?



Ja kyllä, isän lupaa ja mielipidettä muutolle ollaan kysytty, kaikki ok :)

elätte?

Siis lapsi voi olla isänsä kanssa koska tahansa 2 viikkoa. Lapsella on 2 tasavertaista vanhempaa! Te äidit vaan haluatte pitää itseänne ylitärkeinä ja omitte lapset ensimmäisiksi vuosiksi itsellenne... sitten ihmetellään kun lapsi ei voi jäädä isänsä kanssa edes 6-vuotiaana kahden.



Meidän isukki on ollut lastensa elämässä alkumetreiltä joka päivä, tehnyt lasten kanssa, nukuttanut, pessyt, vienyt uimaan ja puistoon. Ja aina ovat pärjänneet ja miksipä eivät olisi pärjänneet?



Eikö teidän miehet halua olla lastensa kanssa vai missä vika?



Ei ole normaalia pohtia niinkin luonnollista asiaa kuin sitä voiko isä olla lastensa kanssa!

Tosiaan lapsi voi huoletta olla isänsä kanssa minkä ikäisenä tahansa.

meidän muksu oli 5kk kun ekan kerran oltiin molemmat 3vrk poissa ja minun äitini oli hoitamassa (syötti pullosta pumpattua/pakastettua äidinmaitoa) . Siitä lähtien on pari kolme kertaa oltu reisussa (2-5vrk). Nyt meidän 3 v on erittäin tasapainoinen ja reipas lapsi. Nauttii vanhempien seurasta mutta myös jää mielellään tarpeen tullen hoitoon.

Lapsen isälle jättäisin huoletta! Itselleni varmasti tulisi kovempi ikävä.

Turhaan pelätään että lapsi saa traumoja!!!

Aina hoetaan että milloin lapsi voi olla niin ja niin kauan äidistä erossa, ja isällä " hoidossa" .- Haloo pässit!!!!



Siis, lapsi ei ole " hoidossa" isällään, vaan isä on vanhempi siinä kuin äitikin! Varsinkin vauvaiän ylittänyt lapsi lapsi pärjää vallan mainiosti jos äiti on antanut isän olla isä.



Miehet ovat työmatkoilla viikon-, kaksi, ja sitten tulevat sankarina kotiin perheen syleilyyn. Mutta auta armias jos äiti lähtee matkalle (työ tahi hupi), niin jo ovat ihmiset sukulaisia ja naapurin akkoja myöten sitä kauhistelemassa...



Me eletään nyt vuotta 2007!

Mutta siis. oman isänsä kanssa vikka pieni vauva.. Kuoleehan niitä äitejä nynnytykseenkin ja muutoinkin ja vauva joutuu olemaan erossa lopun elämäänsä.



Ja enpä mä koe saaneeni mitään kamalia traumoja vaikka 7v asti oon ollu kesäsin 3 viikkoa kesäsiirtolassa.. joka vuosi..





Ihan yhtähyvin tässä voisi kysyä kauan lapsi pärjää ilman isäänsä? tai minkä ikäinen? no siinäpä pähkinä.. jotkut ei nää isäänsä ikinä.. toisten isät tekee keikkahommia vaikka laivalla on viikon merillä ja viikon kotona... jne... eli tässäkin asiassa on järjenkäyttö varmaan salittu.

neiti oli 8kk. Ex-mieheni on maailman paras isä. Tasapuolisesti ollaan oltu lapsen kanssa. Olivat 3vk mummolassa kun ikää oli 1v 10kk. Hyvin heillä meni, eikä lapsi unohtanut minua. Isällä on ihan samanlainen oikeus lapseen kuin äidillä!

Riippuu tietysti lapsen iästä.

Vierailija:

Ainakin sellainen yleisohje on että päivä/lapsen ikävuosi voi olla erossa

Riippuu tietysti lapsen iästä.

että vaikka isä on ilman muuta tasavertainen vanhempi, äiti on AINA ÄITI. Meidän 3vuotias ja 1,5 vuotias varmasti saisivat trauman, jos olisin kaksi viikkoa pois. Saatikka että itse pystyisin siihen. EI muuten meidänkään mies eli lasten isä pystyis olemaan meistä noin kauan aikaa erossa ;)

ISÄ ON AINA ISÄ! Siis miten niin ei enää nykyään muisteta että äiti on aina äiti...?



Kuka sen äidin sinne jalustalle nostaa? äiti itse! Ja yhteiskunta, joka pönkittää tätä äitimyyttiä jotta naiset pysyisivät ruodussa, kotona ja pois maailman houkutuksista.



Totta, että vauva, jota mahdollisesti imetetäänkin (tarkoitan nyt alle 1v lapsia) tarvitsee jonkin verran enemmän äitiä, mutta ei aina silloinkaan. On isiä, jotka ottavat osaa ihan oikeasti tasapuolisesti.



Äidit itse eivät halua päästää irti piirun vertaa, ja siksi pikku piltit traumatisoituvat isin hoidossa. En suostu uskomaan, että lapsi välittää häntä hoitavan huoltajan sukupuolesta, vaan suhteen laatu on se joka merkitsee.

Kuulemma menee niissä perheissä ihan hyvin. Jos tämä tässä on ideana niin varmaan kanattaa kysellä muilta yksinhuoltajilta jne.. Mutta lapsi kyllä tottuu, että on 2 kotia..



Mutta tiedämpä tapauksen missä äiti luovuttaa 3 lasta kokonaan isälle joka on muuttamassa työn takia ulkomaille useammaksi vuodeksi. Äiti tulee näkemään lapsiaan kerran tai kaksi vuodessa.. että silviissiin...

Minulla on viisi lasta joille äiti ja isä ovat yhtä tärkeitä. Molempia kaivataan yhtä paljon kun on poissa. On miehiä jotka haluavat tuntea lapsensa ja viettää aikaa heidän kanssaan. Kaksi kertaa mies on jäänyt ½v kotiin kun minä olen mennyt töihin. Lapsille se on rikkaus!

Joo, totta kai voi jättää vaikka pienen vauvan isälle, jos se isä tosiaan on ollut TASAVERTAINEN VANHEMPI, ja lapselle ihan yhtä tuttu ja turvallinen kuin äiti. Näin ei valitettavasti asia ole aina, ei edes useimmiten.



Tällä hetkellä mieluummin jättäisin 9kk ikäiseni mummun ja papan hoiviin, kuin isänsä, koska isovanhemmat ovat tutumpia ja turvallisempia lapselle. SE, että on siittänyt lapsen, ei vielä tee isää kenestäkään, ei tässä mielessä.



Miten se tuntuu tällä palstalla olevan niin mahdottoman vaikea ymmärtää, että kaikki isät eivät todellakaan ole niitä tasavertaisia vanhempia, jotka syöttävät, nukuttavat, leikkivät, käyvät uimassa ja puistossa...

Aivan liian monilla isillä on niin monta tärkeämpääkin (siis käytännössä, vaikka puheet olisikin muuta) asiaa menossa :(

Moni isä ei todellakaan ole sellainen, ikävä kyllä. Mutta, itse tässä ketjussa olen tarkoittanut juuri sitä, että se on tahdon asia isältä ja tilan antamista äidin puolelta.

Isä VOI olla tasavertaien, jos siihen on annettu mahdollisuus ja hän sitä haluaa. En nyt muista millä numeroilla vastailin (2. kertaa), mutta sitä tarkoitan juuri, että en usko mihinkään " äiti on aina äiti" -juttuun jonain " geneetiisenä" ominaisuutena, että äiti aina olisi vain automaattisesti se tärkeämpi, ja lapsi sitten voi olla isällään " hoidossa" .



Usein äiti on tärkeämpi lapsille, mutta se ei ole automaatio, vaikka äidit itse haluavat nostaa itsensä jalustalle ja ajatella niin.