Eskarista eka läksy ja heti tappelu siitä :(
Tappelu siis siitä, että ensin tehdään läksyt ja vasta sitten leikitään kavereiden kanssa. Nyt poika istuu ja mököttää tuolla pihalla, mutta periksi en anna!!
Kommentit (27)
ne heti koulun jälkeen. Ottakaa mieluummin tavaksi että ne tehdään vaikka heti iltaruoan jälkeen. Ja tosiaan, löysää vähän. Ei se eskari ole vielä mikään vakava juttu...
mutta eskarilaisen kanssa voi tietysti vähän joustaa jos lapsi kovin väsynyt - pieni lepohetki (ja välipala) ensin, jospa sitten jaksaisi ne läksytkin tehdä :)
Meillä läksyt tehdään, on aina tehty, iltaruoan jälkeen. Lapset jo 13 ja 15 v.
Kun tulee koulusta, on usein kaverit " saamatteilla" , kaverit tulee suoraan koulusta meille tai lapset menevät suoraan koulusta kavereille. Välimatkatkin on aika pitkät, joten sen vuoksi ei kannata ensin käydä kotona. Sen vuoksi mielestäni tämä " ensin läksyt" ei ole hyvä sääntö, ainakaan meillä.
Enkä itsekään jaksa heti töistä tultuani alkaa tekemään kotitöitä tms., vaan rentoudun ensin. Ja jos otan ylitöitä mukaan kotiin, en takuulla tee niitä heti, vaan myöhemmin.
Mutta ethän sinä voi nyt kokonaan periksi antaa. Mitäpä jos houkutteliset pojan sisään lupaamalla auttaa läksyissä? Tehkää ne pikapikaa yhdessä, sitten poika pääsisi kaverinsa kanssa leikkimään.
Ja jutelkaa yhdessä, milloin olisi sopiva aika läksyt tehdä, mikä on pojankin mielipide. Ja pidätte siitä sitten kiinni.
mikset voi laittaa ehtoa, että on vaikka tunnin kaksi pihalla sitten tulee syömään ja tekee läksyt, sitten taas saa mennä.
Meillä sai tehdä läksyt vielä ala-asteellakin klo 18 päivällisen jälkeen kun olin pieni. Ja hyvin ehti. Joskus oli hauskoja juttuja ja tein jo aiemminkin. :)
Oliko 25 vuotta sitten koko eskaria??
vanhemmalle lapselle tullut neljä vuotta sitten. Nyt nuorimmainen eskarissa eikä läksyistä ole ollut puhettakaan?!
Vierailija:
Oliko 25 vuotta sitten koko eskaria??
Esikoinen nyt aloitti, ei ole läksyjä vielä tullut.
enkä ole ollut eskarissa. Myöskään kukaan kavereistani ei ole ollut.
Koko maassa on ollut maksutonta eskaria vuodesta 2000..
Silloin se ei ollut tietenkään lakisääteinen oikeus vaan vanhempani minut sinne omasta halustaan ja omalla rahallaan laittoivat.
Esikouluja on tosi erilaisia. Meidän lasten eskareissa ei ole ollut mitään kirjoja läksyistä puhumattakaan mutta etenkin koulujen yhteydessä pidettävissä eskareissa meno on usein koulumaisempaa kuin pk-eskareissa.
Poika oli siis koko päivän hoidossa,eli kotona olitiin n. 16.30. Nyt kun on kolmannella tekee läksyt yleensä jo iltapäivällä, mutta jos on harkat tms. niin saattaa jäädä iltaan. Mulle ihan sama mihin aikaan tekee, kunhan vain tekee. Poika on kyllä niin säntillinen, ettei ainakaan vielä ole ollut sitä ongelmaa että jäisi tehtävät tekemättä. Tyttö aloitti nyt eskarin, eivätkä ole saaneet edes eskarikirjoja vielä. Kovasti kyllä odottaa jo oikeita " läksyjä" :) Itse olen 34v ja kyllä minäkin olen eskarin käynyt, silloin ei kyllä muistaakseni tainnut kotiläksyjä tulla.
itse muistan käyneeni eskaria yhtenä tai kahtena päivänä viikossa (maksullinen), joka päiväistä se ei tuolloin vielä ollut ainakaan meillä päin, olen vm -73
niin on tehdä läksyjenteosta pakkopulla.
Oli tietenkin hyvä että kun nyt olit päättänyt että homma tehdään noin niin pidit siitä kiinni ja saita tahtosi läpi. Itse en kyllä olisi antanut mököttääkään vaan olisin vetänäyt pultit kun kerran sille tielle lähdin ja homma olisi hoidettu heti kuntoon ilman aikaa viepää ja tunnelman pilaavaa tarpeetonta pitkitystä.
Mutta läksyjen suhteen on minusta kaksi oleellisen tärkeää asiaa, jotka edesauttavat sitä että opiskelu on nk. tukevalla pohjalla:
- Lapsen pitää itse tajuta oma vastuunsa läksyjen teosta, mahdollisimman varhain. Tämä ei tarkoita että lapsi jää yksi ja vanhemmat eivät osallistu, vaan sitä että vastuu niistä läksyistä huolehtimisille on lapsella.
Kun asian vie konfliktiin, vastuu läksyistä siirtyy vanhemmille, sille joka vahtii. syntyy kissa- ja hiirileikki jossa lapsi luistaa ja vanhempi juoksee perässä.
Tähän vastuunottamiseen auttaa kaksi asiaa:
1. Oman vastuun menee tajuntaan parhaiten kun lapsi tuntee häpeää siitä että tehtävät on tekemättä. Suurin osa eskari- tai alaluokkaikäisistä on erittäin tunnollisia ja huolestuu jos unohtaa tai on tehnyt väärin. Näin on lksyjenkin kohdalla, jos vastuu asiasta on lapsella eikä vanhemmat ole vieneet sitä viemällä asian uhmatilanteeksi.
2. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja se uteliaisuus ja tiedonhalu pitää suunnata niihin läksyihin. On aika yksikertaista, mutta edelleen väärällä tavalla niskaan hengittävä vanhempi ei edistä uteliaisuutta.
Korkeintaan jotain pieniä tehtäviä, kuten " tarkista montako kelloa teillä on kotona" tai " tuo pesty maitopurkki mukana" . Ja jos ei hoidu, niin ei todellakaan haittaa.
Ovat niin pieniä ja innoissaan, ettei halua sotkea siihen velvoitteita.
T:esiope
kirjoittaa tai piirtää tyhjään laatikkoon. Läksyä on näillä kahdella ensimmäisellä lapsella on ollut 1-3 kertaa viikossa.
Meilläkin on tuo iltaruoan jälkeen läksyjen tekeminen. Kerkeää levätä, syödä välipalaa ja leikkiä kavereiden kanssa. Mutta iltaruoan jälkeen (noin kello 17:00) ei kuitenkaan ole vielä niin väsynyt etteikö läksyjä ehtisi tekemään.
Vierailija:
Korkeintaan jotain pieniä tehtäviä, kuten " tarkista montako kelloa teillä on kotona" tai " tuo pesty maitopurkki mukana" . Ja jos ei hoidu, niin ei todellakaan haittaa.Ovat niin pieniä ja innoissaan, ettei halua sotkea siihen velvoitteita.
T:esiope
Meillä tehdään tosin muutakin paljon ja moni juttu itse, ilman kirjoja yms. Mun ryhmäläiset myös leikkivät vielä kovasti ja siihen varataan aikaa.
T:esiope
Meillä rentoudutaan sen aikaa kun ruoka on valmis ja ruoan jälkeen tehdään läksyt. Jos vielä haluaa lastenohjelmat katsoa tai on ruoka niin myöhästynyt, ettei ennen niitä ehdi läksyjä tehdä, niin saa nekin katsoa...
Ja minäkin olin eskarissa, 80-luvun alussa. Kolmena päivänä viikossa kaksi tuntia kerrallaan tehtiin päiväkodissa erillisessä " luokkahuoneessa" eskarikirjaa. Ne jotka eivät olleet vielä eskari-iässä, leikkivät sillä aikaa. Ja ihan kunnallisessa päiväkodissa olin, Vaasassa.
Vierailija:
Varmaankaan ei auta koulunkäynti-innon rakentamisessa tuo tapasi hysterisoida jonkin yhden pienen tehtävän takia.